Opel Calibra – Suomessa valmistettu DTM-ratojen klassikko

Opel Calibra jäi Suomessa melko tuntemattomaksi, vaikka sitä valmistettiin Suomessa sekä sillä ajoivat suomalaiset rata-autoilijat.

Moni suomalainen muistaa Opel Mantan, mutta sen seuraajaksi tullut Opel Calibra ei noussut yhtä suureen maineeseen. Ei edes siitä huolimatta, että autoa valmistettiin Uudenkaupungin autotehtaalla tai että sitä ajoivat suomalaiset autourheilutähdet.

Coupe-mallinen Opel Manta tuli tunnetuksi 1970- ja 80-luvuilla. Autoa valmistettiin 18 vuoden ajan aina vuoteen 1988 asti, jolloin se jäi pois Opelin valikoimista. Tätä aukkoa tuli vuotta myöhemmin paikkaamaan Opel Vectraan pohjautuva kaksiovinen coupe, nimeltään Calibra.

Autoa tehtiin niin etu- kuin nelivetoisena ja se oli varustettu joko 2 tai 2,5 litraisella moottorilla. Sporttisesta valikoimasta löytyi myös turbolla varustettuja Calibroita.

Pientä ilmanvastuskerrointa ja DTM:ää

Calibran kokonaisilmanvastuskerroin oli 0,26, mikä oli pienin sarjavalmisteisessa autossa oleva ilmanvastus aina vuoteen 2000 asti Audi A2:n ryöstettyä tittelin Opelilta. Pieni ilmanvastuskerroin antoi viitteitä auton sopivuudesta kilparadoille, jonne auto todellakin sopi. Ei siis ihme, että Opel Calibra oli suuressa suosiossa saksalaisessa DTM-sarjassa.

Valmistusmaa ei ollut ainoa sinivalkoisuus Calibrassa, vaan myös ratin takaa löytyi suomalaista sisua. Suomalaisista kilpakuljettajista Keke Rosberg ajoi DTM-sarjaa Calibralla vuosina 1993–1995 ja JJ Lehto vuosina 1995–1996. Kaksikosta Keke sai jopa omaa nimeään kantavan erikoismallin Calibraan, Opel Calibra Keke Rosberg edition, joka löytyy tämän artikkelin pääkuvasta.

Etenkin Saksassa DTM-sarja oli isossa roolissa autojen markkinoinnin suhteen, sillä sarjaan osallistui oikeastaan kaikki saksalaiset autovalmistajat. Calibran hyvä myynti ja suosio perustuikin osaltaan auton menestykseen ja näkyvyyteen DTM-sarjassa.

Opel Calibra – Made in Finland

Opelin silloinen omistaja General Motorsin osti Saab-Scanian loppuvuodesta 1989, ja tähän kauppaan kuului myös Saab-Valmetin (nykyinen Valmet Automotive) tehdas Uudessakaupungissa. Seuraavana vuonna Saab-Valmetin toimitusjohtaja Juhani Linnoinen avasi keskustelut General Motorsin talousjohtajan Richard G. Wagone Jr:n kanssa Opel Calibran valmistamisesta Suomessa.

Sopimukseen päästiin ja sopimukset Calibran valmistamisesta Suomessa allekirjoitettiin 8. kesäkuuta 1990 Zürichissa. Investoinnit Calibran rakentamiselle Uudenkaupungin tehtaalla olivat varsin mittavat, peräti 200 miljoonaa markkaa.

Kaikki työkalut Calibran valmistukseen tehtiin Suomessa lukuun ottamatta hitsausrobotteja, jotka hankittiin Japanista. Ensimmäinen Suomessa rakennettu yksilö oli malliltaan Opel Calibra 2.0 8V ja se valmistui 25. maaliskuuta 1991.

Opel Calibra Cabriolet – konsepti avoautosta

Opel Calibran edistyksellinen ulkomuoto sai General Motorsin hamuamaan lisää. Opelilla lähdettiin tutkimaan mahdollisuutta tehdä Calibrasta coupen lisäksi myös avoauto, eli cabriolet. Koska Calibrat valmistettiin muutenkin Uudenkaupungin autotehtaalla, oli loogista antaa tämä projekti suomalaisten käsiin.

Todellisuudessa tämä ei kuitenkaan ollut ainoa syy uskoa avoauto-Calibraa suomalaisten käsiin. Uudenkaupungin autotehdas oli jo aiemmin profiloitunut hyvällä menestyksellä avoautoihin. Yksi koko Uudenkaupungin autotehtaan suurimmista onnistumisista oli ollut muutaman vuoden takaa Saab 900 Cabriolet.

Opel Calibran avoautoprojekti tapahtui vuonna 1992 – samaan aikaan, kun monet kilpailijatkin tekivät erilaisia keskikokoisia avoautoja. Valmet Automotive rakensi kaksi punaista prototyyppiä, joissa oli 2.0-litrainen 8-venttiilinen moottori. Näiden kahden yksilön lisäksi valmistettuun myös kolmas runko, jota voitaisiin käyttää joustavuus- ja kolaritesteissä. 

Kaikesta huolimatta avo-Calibra jäi prototyypin asteelle. Avoauton rungon myötä Calibra menetti takaistuinten ja tavaratilan käytännöllisyyden, joten muotoilua ei kehitetty enempää. Alkuperäiset ja sittemmin punaiseksi maalatut prototyypit ovat kuitenkin näytteillä Opel Classicin maanalaisessa autotallissa konseptiautojen osastolla.

Calibraa valmistettiin Suomessa – mutta ei aina selvässä sovussa

Vuonna 1992 Uudenkaupungin tehtaan ylle alkoi tulla tummia pilviä, sillä Calibran kysyntä hiipui yllättäen. General Motors vaati Saab-Valmetin tehdasta alentamaan kokoonpanohintoja reilusti vedoten kysynnän hiipumiseen, mutta Saab-Valmet ei tähän suostunut. General Motors oli jo tehnyt laskemia Suomen tehtaan lakkauttamisesta ja tuotannon siirtämisestä Saksaan vuoden 1992 lopulla.

Samoihin aikoihin Saab-Valmetista oli tullut itsenäinen, sillä se oli lunastanut osakkeensa pois Saab-Scanialta keväällä 1992, mikä teki Saab-Valmetista täysin suomalaisen autotehtaan. Tämä hiersi Saab-Valmetin ja General Motorsin välejä entisestään. Loppuvuodesta 1992 General Motorsin David Herman lähetti uhkauskirjeen, jossa Saab-Valmet saisi korkeintaan kolmasosan kokoonpanohinnasta ja että tuotanto päättyisi, elleivät Saab-Valmet hyväksyisi uutta hintaa.

Riita oli edennyt siihen pisteeseen, että Saab-Valmet haastoi General Motorsin ja Opel AG:n oikeuteen sopimuksen rikkomisesta. Alkuvuodesta 1993 Saab-Valmet ei ollut saanut ainuttakaan Calibran komponenttia ja tämän vuoksi tehtaalla lomautettiin yli tuhat ihmistä.

Käräjöinti päätyi lopulta suomalaisten eduksi. Oikeus totesi, että General Motors ja Opel AG olivat rikkoneet sopimusta, ja että Uudenkaupungin tehdas on otettava huomioon samalla tavalla kuin mikä tahansa General Motorsin tehdas. Oikeus määräsi Opelin jatkamaan välittömästi tuotantoa Suomessa ja kesäkuussa 1993 Calibran tuotanto alkoikin uudelleen.

Sopu, uusi nousu ja alasajo

Lopullisessa oikeudenkäynnissä tammikuussa 1994 oikeus päätti, että Calibran tuotannon on jatkuttava Suomessa. Tämän lisäksi oikeus katsoi, että Calibran kokoonpanohinta on se, mitä on sovittu eikä hinnanalennuksia sallita. Uusi sopimus tehtiin välittömästi oikeudenkäyntien jälkeen 14. tammikuuta 1994, jossa sovittiin, että Suomessa rakennetaan 45 prosenttia kaikista tulevista Calibroista.

Käräjöinti kävi General Motorsille kalliiksi, sillä sen piti maksaa mittaavat korvaukset Saab-Valmetille menetetystä tuotannosta, oikeudenkäyntikulut korkoineen sekä kertakorvaus osapuolten välisten riitojen lopettamisesta. Pelkät oikeudenkäyntikulut olivat Saab-Valmetille 40 miljoonaa markkaa.

Sotakirves kuitenkin haudattiin nopeasti ja jo elokuussa 1994 tehtiin jälleen uusi sopimus, jossa jo kaikki Calibrat tehtäisiin Suomessa. Kovin pitkään tämäkään sopimus ei kuitenkaan ollut voimassa, sillä viimeinen Calibra valmistettiin heinäkuussa 1997.

Vielä kerran korvauksia Calibrasta

Tähän loppui myös koko Opel Calibran kahdeksan vuoden mittainen taru. Calibran seuraajaksi tuli vuonna 1998 esitelty G-mallin Opel Astra, josta saatava Bertonen koripajan suunnittelema kaksiovinen coupe nappasi Calibran paikan mallistossa.

Valmistuksen lopettaminen aiheutti sekin jälleen uusia korvauksia General Motorsille. Yhtiö joutui korvaamaan Valmet Automotivelle kaikki työkaluhankinnat, jotka oli hankittu Calibran tuotannon aloittamista varten. General Motors joutuikin maksamaan korvauksia Saab-Valmetille yli 100 miljoonaa markkaa.

Kuten Opel Calibran ja Saab-Valmetin tarina osoittaa, General Motorsin peliliikkeet ovat joskus varsin nopeatempoisia ja erikoisia. Tutustu myös tarinaan siitä, minkälaisia erikoismalleja General Motors suunnitteli Saabille vuosien varrella.

Lähteet: Autowiki