Tämä auto on niin ruma, ettei kukaan ole vieläkään myöntänyt suunnitelleensa sitä

Jo ensimmäisen sukupolven Ford Scropionilla on maine flopanneena autona, mutta toisesta sukupolvesta tuli vieläkin surkuhupaisampi.

Automaailma on joskus hyvinkin julma ja konservatiivinen. Autossa ei tarvitse olla loppujen lopuksi kovinkaan suurta ulkonäöllistä vikaa, että sen ostajat alkavat karttaa sen ostamista. Joskus käy jopa niinkin surkeasti, että perinteet ajavat käytännöllisyyden edelle ja sinällään hyvinkin käyttökelpoinen auto kokee “syrjintää” ihan vain sen vuoksi, ettei se niin sanotusti istu muottiin.

Seuraava tarina kertoo Fordin 1980-luvun ja 1990-luvun seikkailuista aikana, kun Ford Scorpiosta piti tulla merkin uusi lippulaivamalli. Auto itsessään oli hyvä, paikoin jopa edistyksellinen, mutta se floppasi pahasti. Floppaamisen syyt löytyivät vähän yllättäen ulkonäöllisistä seikoista.

Ford Scorpiosta nähtiin kaksi sukupolvea. Kuvassa on toinen sukupolvi, jonka ulkoasua haukuttiin rajusti.

Granada jää historiaan ja tilalle tulee Scorpio

Vuonna 1985 Fordin lippulaivamalli koki uuden sukupolven, kun Ford Scorpio näki päivänvalon. Auto oli suoraa jatkumoa Ford Granadalle, jota oli valmistettu kahden sukupolven ajan vuosina 1972-1985. Tästä historiasta johtuen uusi Scorpio tunnettiinkin monilla markkina-alueillaan, kuten mm. Isossa Britanniassa yhä nimellä Ford Granada.

Ford Scorpio oli ymmärrettävistä syistä määrä jatkaa Ford Granadan perinnettä. Jo Granada oli tullut aikoinaan tutuksi siitä, että isokokoinen auto tarjosi melko mukavan määrän erilaisia mukavuusvarusteita autoon. Scorpion oli määrä jatkaa tutulla reseptillä eteenpäin. Tämä oli osaltaan myös syy sille, että Granadan nimestä päätettiin pitää kiinni joillakin markkina-alueilla.

Sanomattakin oli selvää, että uusi Scorpio edustaisi Ford-malliston terävintä kärkeä. Siitä käytettiin sisäisesti koodinimeä DE-1, sillä auton oli määrä toimia samaan aikaan sekä eurooppalaisten D- ja E-segmenttien autona. D-segmentissä tunnettuja autoja ovat Audi A4, BMW 3-sarja ja Mercedes-Benz C-sarja. E-sarjassa taasen Audi A6, BMW 5-sarja ja Mercedes-Benz E-sarja.

Ensimmäisen sukupolven Ford Scorpio tuo mieleen Ford Sierran.

Tavoitteena haastaa premium-merkit

Ford Scorpiolla oli varsin isot tavoitteet. Automallin tarkoituksena oli säilyttää Fordin asema Euroopassa hyvänä kaikissa kokoluokissa. Samalla Ford Scorpio voisi toimia jopa vaihtoehtona sellaisille kovan luokan autoille, kuin Mercedes Benzin E-sarja ja BMW:n 5-sarja. Tästä syystä auto olikin tilava sisätiloiltaan sekä piti sisällään pitkän listan niin vakio- kuin lisävarusteitakin.

Kaikkein suurin sulka Ford Scorpion hatussa oli ABS-jarrut. Mercedes-Benzin S-sarja (W116) oli tuonut ABS-jarrut uutena innovaationa automaailmaan vuonna 1978, mutta Ford Scorpio oli vuorostaan historian ensimmäinen, joka tarjosi ABS-jarrut vakiovarusteena massatuotantoauton mallistossa. Ehkä osaltaan tämä oli tuomassa tulokasautolle Vuoden auto 1986 -titteliä.

Historian vuoksi Scorpiota myytiin monilla markkinoilla myös Granadan nimellä.

Ford Scorpio tulee myyntiin

Ensimmäisen sukupolven Scorpio perustui jatkettuun Ford Sierran pohjalevyyn, joka oli tullut markkinalle kolme vuotta aiemmin. Myös ulkoasunsa suhteen Scorpio mukaili hyvin paljon Sierraa. Etenkin kaukaa katsottuna ei ole mitenkään tavatonta, että moni Fordeja vähän heikommin tunteva sekoittaa herkästi Scorpion ja Sierran keskenään.

Aluksi Scorpiosta oli tarjolla vain viistoperäinen malli, sillä Ford oli halunnut jostain syystä keskittää sedan-vaihtoehdot ainoastaan Ford Orionin ympärille. Ford Orion oli kuitenkin autona melko pieni, sillä se perustui Ford Escortiin, eli pykälää pienempään C-segmenttiin. Toisin sanoen Ford Orion oli auttamatta liian pieni valinta herraskaiselle autokansalle.

Fordin päätös tehdä Scorpiosta viistoperäinen oli jokseenkin outo veto, sillä muiden autovalmistajien lippulaivamallit olivat perinteisesti olleet aina porrasperäisiä autoja, joten tämä asia erotti Scorpion näkyvällä tavalla kilpailijoistaan. Ja eikä siinä mitään, viistoperäinen auto on korimallina joissakin asioissa porrasperäistä autoa rutkasti käytännöllisempi. Kenties Ford halusikin painottaa autossaan käytettävyyttä.

Lupaavasta alusta huolimatta Ford Scorpio myynti ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle toivotulla tavalla, ja melko nopeasti auto saikin jo ensimmäiset maineet flopanneena autona. Erikoista kyllä, mutta tämä maine piti loppuun asti, vaikka Ford yrittikin mallikkaasti erilaisin keinoin ottaa palautteesta koppia ja pelastaa hankalaksi äitynyttä tilannetta.

Kauan odotettu porrasperäinen versio Scorpiosta saatiin vuonna 1989. Sekään ei yksin pelastanut autoa.

Ford reagoi heikkoon myyntiin

Viistoperäisyyttä on pidetty yhtenä suurimpana tekijänä ensimmäisten Scorpio-mallien floppaamiselle. Konservatiiviset edustusautojen ostajat eivät osanneet mieltää viistoperäistä autoa tyylikkääksi, joten valinta kohdistui lopulta E-Mersuun tai 5-sarjan Bemariin.

Toisaalta haasteita toi myös Scorpio-malliston kapeus, sillä viistoperälle ei ollut tarjolla ensimmäistäkään vaihtoehtoa. Myös se rajoitti ostajia, että Scorpiosta ei ollut tarjolla edes farmarimallia. Suurimmilta kilpailijoilta nimittäin löytyi jo tässä vaiheessa viistoperän ohella myös farmariversio.

Ford otti palautteesta myös koppia. Porrasperäinen sedan tuli tarjolle vuonna 1989. Farmarimalli saatiin taas vuonna 1992, samalla kun Ford Scorpio sai faceliftin, jossa sen etuajovaloja muokattiin. Muuten muutokset olivat melko pieniä.

Ennen faceliftin tuloa Ford yritti piristää myyntiä myös niin sanotun tehomallin avulla. Aivan kuten pikkuveljensä Sierrat ja Escortit, myös Scorpio sai oman Cosworth-mallinsa vuonna 1990. Cossu-Scorpio keulalla murisi 2,9 litran vapaastihengittävä V6. Valinta oli aavistuksen erilainen, sillä Ford Sierra -malliston puolella Cosworth tunnettiin turboahdetusta tekniikasta.

Lue myös: Ford Escort RS Cosworth – oliko tässä maailman röyhkein spoileri?

Kuvan facelift-Scorpio näyttää yhä enemmän Sierralta. Samassa kasvojenkohotusrytäkässä saatiin tarjolle myös farmarimalli.

Toinen sukupolvi ja puhdas pöytä

Edes ensimmäisen sukupolven kohdalla tehty facelift ei piristänyt markkinoita halutulla tavalla, vaikka mallisto laajeni enemmän vastaamaan kuluttajien tarpeita. Melko pian Ford päätti kuitenkin suunnata katseet kokonaan uuden sukupolven Scorpion suunnitteluun.

Uusi Scorpio oli kaikkien aikojen ensimmäinen Fordin malli, joka kehitettiin kokonaan CAD/CAM-tietokonejärjestelmän avulla. Teknisesti auto oli hyvin paljon ensimmäisen sukupolven Scorpion kaltainen, mutta ulkoasua oli hierottu paljon. Uusi Scorpio ottikin paljon ulkoäköinspiraatiota Yhdysvaltain Ford-mallistosta.

Fordilla oli myös otettu oppia edellisen sukupolven aikana tehdyistä korityyppivirheistä. Uusi Ford Scorpio tuli heti tarjolle sekä porrasperäisenä että farmarimallina, ja vastaavasti taasen viistoperäinen versio oli jätetty kokonaan pois kuvioista.

Toisen sukupolven Ford Scorpiossa ei tehty enää korityyppiin liittyviä virheitä, mutta ulkoasu jäi vuorostaan puolitiehen.

Jälleen mollivoittoinen aloitus

Kokonaan uudistettu Scorpio esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä lokakuussa 1994 ja tuli markkinoille mallivuodelle 1995. Kaikesta huolimatta myös toinen sukupolven myynti käynnistyi mollivoittoisesti. Sen pyöreät ja amerikkalaistyyliset muodot eivät innostaneet eurooppalaisia ostamaan sitä. Auton sisätilat ottivat toisen sukupolven kohdalla harppauksia eteenpäin, mutta ne jäivät valitettavasti oudon ulkoasun varjoon.

Yksi auton kenties rumimpia yksityiskohtia on sen perä, erityisesti sedanina. Se näyttää hyvinkin amerikkalaiselle, mutta on samaan aikaan myös äärimmäisen tylsä. Myöskään auton keulan ilme pyöreine ajovaloineen herätti ihmetystä, eikä auto vaikuttanut lainkaan arvokkaalta, joka sen oli kuitenkin tarkoitus olla.

Ford Scorpio kilpailijoidensa (joskin muutamaa vuotta uudempien sellaisten) kanssa.

Jopa Fordin suunnittelijat häpesivät Scorpiota

Sen lisäksi, että Ford Scorpiolla on maine flopanneena autona, sen nimi saattaa kummitella myös erilaisilla rumimpien autojen listauksilla. Eihän se vedä vertoja Fiat Multiplalle, mutta ehkä paikka listalla on kuitenkin jossain määrin ansaittu.

Myös Fordilla huomattiin hyvin nopeasti ulkoasun epäonnistuminen. Jotain Fordin omasta suhtautumisesta toisen sukupolven Scorpion ulkonäköön kertoo sekin, että auton suunnittelijan nimeä ei ole ilmeisesti vielä tänäkään päivänä kerrottu julkisuuteen, kuten ei myöskään toisen sukupolven valmistusmääriä.

Toisaalta myös toisen sukupolven Ford Scorpio oli sinällään ihan hyvä auto. Siinä oli yhä runsas varustelu ja reilusti tilaa. Myös auton ajo-ominaisuuksia kehuttiin ja auto oli selvästi laadukkaampi kuin muu Euroopan Fordin mallisto tuohon aikaan, jättäen Mondeot, Escortit ja Fiestat ajomukavuudessa kauas taakseen.

Etenkin sedan-mallin Scorpion takaosaa on haukuttu usein rumaksi. Päätä sinä, onko haukuille perustetta.

Pikainen facelift ja nopea tuotannon alasajo

Ford Scorpion viimeiset vuodet valuivat loppuun nopeasti. Auto tuli siis myyntiin mallivuodelle 1995, mutta jo kolmen vuoden jälkeen eli vuonna 1998 auto sai ensimmäisen faceliftin. Ford oli tällä kertaa reagoinut palautteeseen edelliskertaa nopeammin.

Ikävä juttu Fordin kannalta, mutta nopeampi reagointi ei sekään tuonut tarvittavia tuloksia. Jostain syystä Fordilla oli myös todella lyhyt pinna Scorpion kanssa, sillä vain muutama kuukausi myöhemmin Ford ilmoitti lopettavansa auton valmistuksen kesään 1998.

Vaikka Ford Scorpion tuotanto loppui, Ford ei päässyt aivan kokonaan irti auton ongelmista. Kerrotaan, että autoa myytiin Fordin varastoista pois vielä seuraavat kaksi pitkää vuotta. Ehkäpä tästäkin saa jotain osviittaa auton heikosta suosiosta.

Toisen sukupolven Ford Scorpio oli saatavilla heti myös farmarimallina.

Miksi Ford lopetti Scorpion ilman seuraajaa?

Ford Scorpion tuotanto loppui ilman varsinaista seuraajaa. Lopettaminen ilman seuraajaa johtui kahdesta syystä. Ensinnäkin eurooppalaiset autovalmistajat olivat hurahtaneet noihin aikoihin tila-autoihin, ja Ford päätti siirtää pelimerkkinsä niille markkinoille.

Fordilla oli toki jo vuonna 1995 debytoinut tila-auto nimeltä Ford Galaxy, mutta sekin oli tehty yhteistyössä Volkswagenin kanssa. Scorpion alasajon myötä Ford teki toisen sukupolven Galaxyn puhtaasti omin voimin.

Toinen syy Scorpion lopettamiselle ilman seuraajaa oli se, että osa autovalmistajista päätti “luovuttaa” kilpailun suuremmissa kokoluokissa Mercedes-Benzille, BMW:lle ja Audille. Vastaavan polun kävi myöhemmin läpi myös Opel, joka lopetti Scorpion kanssa samoista markkinoista kilpailleen Omega-mallin valmistuksen vuonna 2003.

Oman mausteensa peliin toi myös Fordin tekemät yrityskaupat. Jaguarin omistus oli siirtynyt Fordille jo vuonna 1990. Lisäksi Ford hankki Volvon henkilöautoteollisuuden vuonna 1999 eli lähes heti Scorpion lakkauttamisen jälkeen. Uuden konsernijärjestelyn myötä Ford totesi, että premium-luokka on paremmin valloitettavissa Jaguar S-Typellä ja Volvo S80:llä.

Lue myös: Cadillac Cimarron – auto johon Cacillac ei antanut laittaa nimeään

Vuonna 1999 debytoinut Jaguar S-Type on epävirallisesti Scorpion manttelinperijä, sillä Jaguar lukeutui samaan konserniin Fordin kanssa.

Oliko Ford Scorpio floppi vai ei?

Voiko Scorpiota kutsua hyvällä omatunnolla flopiksi? Vaikea sanoa. Toinen sukupolvi epäonnistui, siitä ei kahta sanaa, mutta ensimmäiset Ford Scorpiot olivat teknisesti hyviä autoja. Mitä nyt vähän viistoperäisyys pelotti joitakin kilpailijoiden muotoihin tottuneita kuluttajia.

Erilaiset lippulaivamallit ovat aina olleet haastavia tapauksia autovalmistajille. Kysykää vaikka Volkswagenilta, jolle Phaeton-sekoilu maksoi miljardeja. Tai päinvastoin kysykää Aston Martinilta, minkälaista oli tehdä ns. kaupunkiautoa, eli Aston Martin Cygnetia.

Toisen sukupolven Scorpio tullessa automalli olisi sopinut kenties paremmin Jaguarin alle. Itse asiassa Scorpio päätyikin lopulta periaatteessa Jaguarin nimen alle, sillä Scorpion valmistuksen loppuessa sen manttelin konsernissa peri epävirallisesti Jaguar S-type.