Miksi Lamborghinin logossa on härkä? – Taustalla useita pieniä syitä

Italialaisen urheiluautovalmistaja Lamborghinin historiasta on mahdotonta puhua ilman härkiä. Härän käyttö logossa ei ole sattumaa.

Perinteiset urheiluautomerkit kätkevät sisäänsä paljon intohimoa ja ihailua, mutta välillä myös hieman eksotiikkaa pienissä yksityiskohdissa. Koeajolle.com on aiemmin kertonut mm. siitä, minkä takia Porschen autoissa virtalukko sijaitsee ratin vasemmalla puolella.

Lamborghini on italialainen automerkki, joka tunnetaan erityisesti urheiluautoistaan. Lamborghinin autoteollisuuden historia alkaa vuodesta 1963, jolloin perustaja Ferruccio Lamborghini (1916-1993) perusti yhtiön, joka parin erikoisen sattumuksen kautta alkoi valmistamaan urheiluautoja.

Kaikkien näiden 60 vuoden ajan Lamborghinin logoa on koristanut alusta asti härkä. Lisäksi härät näkyvät ja kuuluvat monella muullakin tavalla autovalmistajan brändissä, mutta mistä kaikesta tässä on oikein kyse? Siitä lisää seuraavaksi.

Ferruccio Lamborghini – tekniikasta innostunut viinitilan poika

Vaikka Lamborhginin nimi tuo nykyään ensimmäisenä mieleen kalliit urheiluautot, yhtiön liiketoiminnan historia pohjautuu täysin toisenlaiseen liiketoimintaan. Ensimmäiset valmistetut Lamborghinit olivat nimittäin pieniä maataloustraktoreita.

Lamborghini Trattorin historia alkaa vuodesta 1948, jolloin 32-vuotias viinitilallisen poika Ferruccio Lamborghini perusti tyhjistä oman traktorimerkin. Lamborghini oli jo nuoresta pitäen kiinnostunut tekniikasta ja päätyikin sitä kautta opiskelemaan teknilliseen kouluun.

Koulutus taas mahdollisti myöhemmin sen, että Lamborghini meni vuonna 1940 suorittamaan asepalvelustaan Italian kuninkaallisiin ilmavoimiin. Ilmavoimissa Lamborghini toimi ensiksi mekaanikkona, mutta myöhemmin hänen vastuualueensa kasvoi entistä suuremmaksi.

Saksan kanssa liittoutunut Italia hävisi sodan ja Rhodoksen saarilla palvellut Lamborghini jäi brittisotilaiden vangiksi sodan lopulla vuonna 1945, päästen vasta seuraavana vuonna takaisin vapauteen. Kotiuduttuaan Lamborghini perusti oman autokorjaamon, jossa hän pääasiassa muokkasi omaa Fiat Topolino -autoaan, mutta rakensi vapaa-ajallaan myös traktoreita.

Lue myös: Volkswagen Typ 2 T1 – Junakeula, Kleinbus, Bulli vai Hippipaku?

Lamborginin historia alkaa traktoreista

Vuonna 1947 Lamborghini teki pari terävää havaintoa. Ensinnäkin Italiassa markkinat nousivat sodasta nopeasti, ja hallitus käytti paljon rahaa maatalouden ja teollisuuden elvyttämiseen. Lisäksi oli olemassa Italian hallituksen elin Azienda Rilievo Alienazione Residuati, eli ARAR, jonka tehtävänä oli myydä erilaisia takavarikoituja tai hylättyjä sotatarvikkeita erilaiseen hyötykäyttöön.

Lamborghini rakensi ensimmäisen Carioca-traktorinsa käyttämällä sotilasajoneuvojen moottoreiden osia ja ARAR-keskusten tasauspyörästöjä, jotka itse perustuivat Morris-kuorma-autojen kuusisylinterisiin bensiinimoottoreihin.

Oivallukset jatkuivat myös traktorien ominaisuuksissa. Koska bensiini oli sodan jälkeen Italiassa hyvinkin kallista, Lamborghini täydensi traktoreissa käytettyjä Morris-moottoreita omalla polttoainesumuttimellaan, jonka avulla traktorit voitiin käynnistää bensiinillä ja vaihtaa sitten halvempaan dieselpolttoaineeseen. Näin saatiin aikaan taloudellista säästöä.

Sodasta kärsineen Italian maataloussektorilla oli kaiken uudenrakennuksen keskellä kipeä tarve traktoreille ja maatalouskoneille. Pohjois-Italiassa sijainneen Emilia-Romagnan maanviljelijät pitivät Lamborghinin prototyyppimallista, joka oli saanut hyvää palautetta. Lamborghini alkoi näin saada uusia traktoritilauksia, ja pian Lamborghinilla olikin säännöllistä tuotantoa. 

Näin syntyi Lamborghini Trattori vuonna 1948. Vain muutamassa vuodessa yrityksen tuotanto oli kasvanut yhden valmistuneen traktorin viikkotahdista noin 200 vuodessa valmistuneeseen yksilön tuotantoon. Edes ARAR-osien loppuminen ei haitannut menoa, sillä komponentit korvattiin onnistuneesti uusilla ja italialaisvalmisteisilla osilla.

Lue myös: Rytsölän veljekset ja Lamborghini Diablot antoivat IT-kuplalle kasvot

Ferruccio Lamborghini vaurastuu ja ostaa Ferrareita

Ferruccio Lamborghinin havainto markkinoiden nousemisesta nimenomaan maataloudessa oli osunut erinomaisesti oikeaan. Tilannetta helpotti varmasti myös se yksityiskohta, että Italian hallituskin oli suunnitellut erilaisia porkkanoita maanviljelijöille, jotka kannustivat viljelijöitä hankkimaan nimenomaan italialaisten traktorin. Näinollen Lamborghini Trattorin menestys oli taattu.

Traktorimerkin nopea kasvu alkoi näkyä nopeasti myös yhtiön omistajan pankkitilillä, eli Ferruccio Lamborghini vaurastui nopeasti. Autoista ja tekniikasta pitävä Lamborghini käytti rahojaan vähemmän yllättävästi autoihin, kuten Alfa Romeoihin ja Lancioihin. Myöhemmin kokoelma täydentyi autoilla kuten Mercedes-Benz 300SL, Jaguar E-Type coupé ja peräti kahdella Maserati 3500 GT:llä.

Ja mitäpä olisi italialainen automies ilman Ferrareita. Tultaessa 1960-luvulle Lamborghinilla oli autotallissaan useampikin Ferrari, mikä helpotti avaamaan keskusteluyhteyksiä Ferrarin omistajan Enzo Ferrarin kanssa. Italialainen veri yhdistettynä kahteen omalla alallaan menestyneeseen persoonaan johti siihen, että keskusteluissa ei löydetty aina yhteisymmärrystä.

Riitoja Enzo Ferrarin ja muiden kanssa

Lamborghinin omistama Ferrari 250 GT oli osoittautunut murheenkryyniksi kytkimensä vuoksi. Lamborghini joutui käyttämään autoaan Maranellossa huollossa useita kertoja, ja huoltojen aikana Ferrarin mekaanikot eivät suostuneet ottamaan häntä mukaan korjaamotiloihin. Lamborghini oli myös vahvasti sitä mieltä, että Ferrarin kytkin on liian pieni tämänkaltaiseen urheiluautoon.

Tästä samaisesta kytkimestä Ferruccio Lamborghini ja Enzo Ferrari ajautuivat kovaan riitelyyn. Riitelyn tuoksinnassa herra Ferrari oli tarinan mukaan todennut herra Lamborghinille, että vika ei ole suinkaan auton kytkimessä, vaan traktoritehtailijan väärässä ajotavassa, joka rikkoo kytkimen.

Riidan lopputulemana oli se, että Lamborghini vannoi tämän Ferrarin olevan hänen viimeisensä. Jatkossa Lamborghini rakentaisi urheiluautonsa itse, sillä vain siten Ferruccio Lamborghini saisi käsiinsä kylliksi laadukkaan urheiluauton.

Tästä hetkestä syntyi tarinan mukaan Lamborginin autoteollisuus. Tosin aivan tyhjästä Lamborghinin autoteollisuus ei startannut, vaan Lamborghini oli jo 1950-luvun puolella suunnitellut yhdessä italialaisen insinööritoimiston kanssa omaa V12-moottoria.

Myös tätä projektia leimasi Ferruccio Lamborghinin huoli moottorityön laadusta, minkä takia osapuolet ajautuivat riitoihin, kun Lamborghini ei suostunut sovittuja maksamaan laskujaan. Lopulta Lamborghini hävisi riidan oikeudessa ja hän joutui maksamaan sovitut laskut. Ironista kyllä, tähän moottoriin perustuvia ratkaisuja käytettiinkin Lamborghinilla vuodet 1963-2010.

Lamborghini suunnitteli ja rakensi ensimmäisen autonsa, 350GTV:n vain neljässä kuukaudessa, jonka jälkeen se esiteltiin lokakuussa vuoden 1963 Torinon autonäyttelyssä. Yllä mainittujen erimielisyyksien vuoksi prototyyppiautoon ei saatu ajoissa moottoria, joten tarinan mukaan Ferruccio Lamborghini täytti moottoritilan tiileillä, jotta auton keula putoaisi sopivalle korkeudelle.

Vasta Torinon autonäyttelyn jälkeen päätettiin perustaa Automobili Ferruccio Lamborghini SpA, ja uutta yritystä varten tehtiin isoja investointeja aina toimitiloista hyvämaineisiin työntekijöihin.

Lamborghini ja raivoava härkä

Lamborghiniin perehtyvä ei pääse pitkälle ilman kosketusta härkiin. Härkä on helppo mieltää osaksi Lamborghinin brändiä, koska sellainen esiintyy yhtiön logossakin, mutta pintaa syvmmällä erilaisia härkäviittauksia autovalmistajan sisällä on lukuisia.

Syitä siihen, miksi Ferruccio Lamborghini ihastui kaikista eläimistä nimenomaan härkiin, on useita. Juurisyy härkäinnostukselle johtui luultavasti siitä, että huhtikuussa syntynyt Lamborghini oli horoskooppimerkkiltään härkä, mutta tämä ei ole ainoa syy. Yksi Ferruccio Lamborghinin suosikkiviihteistä oli seurata härkätaisteluja.

Varmasti myös sillä oli osansa inspraatiossa, että härkä soveltui eläimenä monellakin tapaa loistavasti nimenomaan urheiluautoihin profiloituvan autovalmistajan maskotiksi. Härkä on eläimenä voimakas, nopealiikkeinen, kovaääninen ja pelottava, mikä vahvisti hyvin autovalmistajasta herääviä mielikuvia.

Logon lisäksi myös Lamborghinin automallit alkoivat saada nopeasti yhtiön perustamisen jälkeen härkiin liittyviä nimiä erilaisten kirjain- ja numeroyhdistelmien sijasta. Valtaosalla vuosien varrella esitellyistä Lamborghineista on ollut jonkinlainen härkiin liittyvä tarina nimensä takana.

Lamborghini Miura viittaa Don Eduardo Miuran härkäfarmiin, jonka kasvatit olivat tunnettuja erityisen hurjina ja sitkeinä härkätaisteluissa. Myös Gallardo on yksi härkätaisteluissa käytettävä härkien rotu, joka on vuorostaan saanut nimensä 1700-luvulla eläneen härkäkasvattaja Francisco Gallardon mukaan.

Uracco ja Jiura ovat vuorostaan härkälajeja, kun taas Diablo oli Veraguan herttuan kuuluisa härkä. Espada taas on miekka, jolla härkä surmataan härkätaistelussa. Jaraman nimellä oli puolestaan poikkeuksellinen kaksoismerkitys. Tarkoituksena oli viitata vain historialliseen Espanjan härkätaistelualueeseen, mutta Ferruccio Lamborghini oli huolissaan sekaannuksesta myös historiallisen Jaraman moottoriradan kanssa.

Lue myös: Citroen 2CV – Rättisitikka, rättäri, sätkä ja mitä näitä nyt on

Eläkkeelle hoitamaan viinitilaa

Vaikka Lamborghinin autotehdas kasvoi niin ikään nopeasti suureen mittaluokkaan, 1970-luvun puolella Ferruccio Lamborghinin yrityksille alkoi tulla erilaisia taloudellisia haasteita.

Vielä vuonna 1971 Lamborghini Trattori vei noin puolet tuotannostaan Etelä-Afrikkaan, kunnes paikallinen maahantuoja peruutti yllättäen kaikki tilauksensa. Syynä oli mm. Bolivian uusi sotilashallitus, joka oli äskettäin toteuttanut onnistuneen vallankaappauksen.

Traktoritilausten huvetessa yllättäen säästöjä ei kuitenkaan voitu tehdä, sillä Trattorin ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä ei voitu irtisanoa. Tästä seurasikin lopulta se, että vuonna 1972 Lamborghini joutui myymään koko traktoriomistuksensa yrityksestä kilpailevalle SAME-traktorivalmistajalle.

Myös Lamborghinin autopuoli oli pian ongelmissa, vaikkakin erilaisista syistä. Vuonna 1973 alkanut öljykriisi teki polttoaineista nopeasti kallista, mikä oli myrkkyä tehokkaille urheiluautoille ja niiden myymiselle. Kuluttajat ryntäsivät käyttämään pienempiä, käytännöllisempiä autoja, joissa on parempi polttoainetalous.

Vain vähän myöhemmin Ferruccio Lamborghini myi myös osuutensa autoteollisuudesta. Tämän myötä Lamborghini vetäytyi pois teollisuusmaailmasta palaten omille juurilleen, eli viinitilayrittäjäksi. Sellaisena Lamborghini elikin parinkymmenen vuoden ajan, kunnes hän kuoli sydänkohtauksen seurauksena vuonna 1993.

Lue myös: Lamborghini Diablo – monellakin tapaa viimeinen “aito Lamborghini”