Rytsölän veljekset ja Lamborghini Diablot antoivat IT-kuplalle kasvot

Jaakko ja Antti Rytsölä hankkivat IT-kuplan huumassa yhdet Suomen tunnetuimmista autoista, Lamborghini Diablot.

Jos suomalaisilta kysyttäisiin kysymys, että mitä he muistavat vuosituhannen vaihteen IT-kuplasta, hyvin moni heittäisi melko nopeasti ilmoille Jaakko Rytsölän tai Antti Rytsölän nimen, sekä veljesten hankkimat Lamborghini Diablot.

Niin sanotut Rytsölän veljesten Lamborghinit muistetaan Suomessa yhä erinomaisesti, vaikka veljekset joutuivat luopumaan suuren mediahuomion saaneista autoistaan jo yli 20 vuotta sitten. Lamborghineista toinen liikkuu yhä Suomessa, ja sillä onkin ollut hyvin värikkäät vaiheet IT-kuplan jälkeen.

Tässä artikkelissa tutustumme Rytsölän veljesten Lamborghineihin. Keitä olivat Antti ja Jaakko Rytsölä, miksi heidän Lamborghinit nousivat niin suuren kiinnostuksen kohteeksi ja minkälaisen perinnön nämä kaksi Lamborghinia jättivät suomalaisiin ja superautoihin?

Termit tutuksi: IT-kupla ja Rytsölän veljekset

IT-kupla, eli usein myös dotcom-kuplana tunnettu pörssikupla nähtiin vuosituhannen vaihteessa. Se alkoi 1990-luvun lopulla ja puhkesi vuosien 2000 ja 2001 aikana. IT-kuplassa keskiössä olivat nimensä mukaisesti IT-alan yhtiöt. Internet oli uusi tuttavuus isolle yleisölle, ja internet nähtiin suurena tekijänä mullistamassa yritysten liiketoimia.

IT-kuplan aikana lähes jokainen yritys, joka edes väitti tekevänsä jollain tavalla rahaa internetin kautta, oli erittäin kuumaa kamaa sijoittajien silmissä. Arvostuskertoimet kasvoivat hurjiksi ja osakkeilla teki nopeita pikavoittoja. IT-yhtiöiden osakkeita omistavat henkilöt rikastuivat nopeasti, mikä heijastui työkulttuuriin IT-yhtiöissä. Rahaa poltettiin uskomattomia määriä erilaisiin näyttävin tempauksiin.

Myös Suomi sai osansa IT-kuplasta. Nokia oli tuolloin noussut yhdeksi maailman johtavista yrityksistä, mutta myös monien muiden suomalaisten IT-firmojen osakkeet tekivät kauppansa. IT-yritykset marssivat pörssiin ja näiden osakkeet revittiin käsistä, mikä loi osakekurssille hurjaa nousua ja vaurastutti osakkeiden omistaja.

Näin kävi myös Rytsölän veljeksille. Jaakko ja Antti Rytsölä olivat perusteet vuonna 1995 internet-palveluja tuottaneen yrityksen nimeltä Data Link Connection. IT-kuplan huumassa se fuusioitui Nettilinja Oy:n ja Sci.fi kanssa Saunalahden serveriksi, jonka seurauksena ja Rytsölöistä tuli IT-yhtiön suurosakkaita. Vain parikymppisten veljesten osakepotin laskennallinen arvo oli parhaimmillaan yli 60 miljoonaa markkaa.

Rytsölät ottivat vaurastumisestaan kaiken ilon irti. He käyttivät rahaa reilusti mm. autoihin, veneisiin ja moottoripyöriin. Myös juhlia osattiin, mistä moni muistaa parhaiten syntymäpäiväjuhlat, joihin ohjelmanumerona kuului hävittäjälento MiG-29 -hävittäjällä.

Lue myös: Luettua: Noh, sano naakka ku nokka katkes – tarina IT-kuplasta

Ennen Lamborghinin hankintaa Jaakko Rytsölä taittoi matkaa Ferrari 360 Modenan avulla.

Ferrareita ja Lamborghineja

Vaikka Rytsölät muistetaan Lamborghini-merkkisistä autoistaan, Jaakko aloitti loistoautojen harrastamisen Ferrarilla. Jaakko Rytsölä osti alkuvuodesta 2000 itselleen Ferrari 360 Modenan, ja oli autoon varsin tyytyväinen.

Myöhemmin myös veljeksistä nuorempi Antti Rytsölä alkoi kaivata omaa autoa, ja halusi ostaa samalaisen auton kuin veljellään. Suunnitelmassa oli vain yksi ongelma: uutta Ferrari 360 Modedaa olisi pitänyt odottaa tehtaalta jopa vuoden ajan, mikä tuntui nousukkaille aivan liian pitkältä ajalta odottaa.

Antti lähti kartoittamaan vaihtoehtoja Ferrarille, ja sattumaa tai ei, Antin huomion vei Ferrarin suurin kilpailija, niin ikään italaialainen Lamborghini. Koska Lamborghineja ei tuolloin myyty Suomessa, veljekset joutuivat lentämään autokaupoille Saksaan, Stuttgartiin. Siellä he menivät autoliikkeeseen, jonka alakerrassa oli maksukykyisille asiakkaille varattu Lamborghinin show room.

Show room oli täynnä Lamborghineja, ja mikä tärkeintä, sellaisen saisi mukaan heti. Antti päättikin tehdä välittömästi kaupat liikkeessä olleesta sinisestä Lamborghini Diablo Roadsterista. Mukana ollut Jaakko ei halunnut jäädä veljensä jalkoihin, vaan päätti extempore ostaa itsekin samanlaisen. Koska Antti oli ottanut sinisen Diablon, Jaakko valitsi sen vieressä olleen keltaisen Diablon.

Lue myös: Miksi Lamborghinin logossa on härkä? – Taustalla useita pieniä syitä

Veljeksistä nuoremman Antti Rytsölän sininen Lamborghini jäi mediahuomiossa hieman pienempään rooliin.

Media kiinnostuu Lamborghineista

Superautot maksoivat yli 400 000 euroa kappaleelta, eli veljesten autokaupalle tuli hintaa lähes miljoona euroa. Näin kalliita autoja ei oltu juuri totuttu näkemään Suomessa, mutta nyt niitä tuli sitten kerralla kaksin kappalein. Kun Saksan kilvissä olevat Lamborghinit saapuivat Saksan kilvissä Helsingin satamaan ja tullin pihaan, ne herättivät välittömästi suurta kiinnostusta ohikulkijoissa ja mediassa.

Myöhemmin media onnistui kaivamaan autojen omistajien nimet. Rytsölät erosivat muista suomalaisista siinä, että he mielellään myös kertoivat medialle kuulumisiaan ja esittelivät mielellään autojaan itse kullekin. Tästä syystä Lamborghinit saivat rutkasti palstatilaa ja sitä kautta ihmiset muistavat ne.

Toisaalta Lamborghinit ovat jääneet ihmisten mieleen myös siitä syystä, että aiemmin Suomessa ei oltu totuttu varallisuuden esittelemiseen ja tästä syystä tämän luokan superautoja ei oltu Suomessa juuri nähty – tai jos oli nähty, niin ei niiden omistajat lähteneet esittelemään autojaan. Tässä Rytsölät tekivät poikkeuksen, ja sen ansiosta heidät ja autot muistetaan yhä.

Medialausuntojen ohella Rytsölät olivat melko höveliäitä käyttämään autojaan erilaisissa hyväntekeväisyystapahtumissa, ja joskus Rytsölät kuvattiin kyydittämässä kuulovammaisia lapsia Lamborghineillaan.

Myöhemmin Rytsölät joutuivat rajoittamaan kommentointiaan medialle, sillä ne veivät yksinkertaisesti liikaa aikaa liiketoiminnan tekemiseltä ja erilaisia haastattelupyyntöjä sateli jatkuvasti. Tämän jälkeen uutisointi meni vähän toiseen ääripäähän, sillä esimerkiksi Jaakko Rytsölän ylinopeussakot saivat paljon palstatilaa.

Lue myös: Tässä ovat historian suurimmat ylinopeussakot Suomessa!

IT-kupla puhkeaa – ja Lamborghinit vaihtavat omistajaa

Myöhemmin IT-kuplille kävi kuten pörssikuplille yleensä tuppaa käymään. Ne puhkeavat nopeasti, jonka seurauksena varallisuudet sulavat vielä nopeammin, kuin ne aikoinaan ehtivät nousemaan. Näin kävi myös Rytsölän veljeksille. Jaakko Rytsölä menetti yhdessä yössä 36 miljoonaa markkaa, kun Jippii Groupin osakekurssi romahti 90 prosenttia elokuussa 2001.

Samoihin aikoihin Rytsölät joutuivat myös luopumaan Lamborghineistaan. Jaakko Rytsölä myi oman Lamborghininsa alkuvuodesta 2002. Jaakko oli parissa vuodessa auton mittariin noin 25 000 kilometriä. Kilometrit eivät kertyneet vain Suomessa, sillä Jaakko oli ajanut Lamborghinilla myös Monacossa ja Barcelonassa.

Vuosien 2002 ja 2003 Rytsölöiden ylle oli kasaantunut tummia pilviä. Osakevarallisuus oli valunut tiehensä, mutta samalla vyölle oli ehtinyt kertyä miljoonien eurojen verovelkoja, joita ei ollut enää varaa maksaa. Verohallinto suhtautui erittäin kitkerästi etenkin Jaakko Rytsölän kulutustottumuksiin, joita se piti varsin ylellisinä.

Maaliskuussa 2003 Jaakko Rytsölä todettiin varattomaksi, sillä hänellä oli peräti 1,3 miljoonan euron verorästit. Heinäkuussa 2008 Jaakko Rytsölän ongelmat jatkuivat, sillä hänet tuomittiin myös Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä velallisen epärehellisyydestä yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Antti Rytsölä taas selvisi pörssiromahduksesta veljeään vähemmällä, sillä hän oli ehtinyt myydä osakkeensa ennen pahinta romahdusta.

Lue myös: Miksi Lamborghinin logossa on härkä? – Taustalla useita pieniä syitä

Jaakon Lamborghinin värikkäät vaiheet

Sen jälkeen kun Jaakko Rytsölä luopui keltaisesta Lamborghini Diablostaan vuonna 2002, autolle koitti varsin värikkäät vaiheet. Ensiksi auto meni vantaalaiselle liikemiehelle ja myöhemmin turkulaiseen autokauppaan.

Seuraavaksi auton osti bulvaani, joka oli liikemies Vesa Keskisen asialla. Vesa Keskinen järjesti vuonna 2005 suuren Miljoonakiitos-tempauksen, jossa myytiin arpoja Lamborghinin voittamiseksi. Arvonnasta kerätyt varat Keskinen lahjoitti sotaveteraanien hyväksi. Tähän viittasi myös Lamborghinin uusi erikoiskilpi: TUK-1.

Suuren mediahuomion saaneen arvonnan voitti nokialainen eläkeläinen, jonka vaimo oli täyttänyt arpakupongin Keskisen kyläkaupalle tehdyllä bussiretkellä. Jostain syystä arpajaisvoitto ei kuitenkaan ollut eläkeläisen mieleen, ja auto meni myyntiin jo puoli vuotta myöhemmin. Omistajan mukaan auto keräsi osakseen lähinnä kateutta ja pahansuopaisuutta.

Seuraavaksi auto meni tamperelaiselle liikemiehelle, joka kuitenkin kuoli reilu kuukausi myöhemmin, ja näin ollen auto oli taas vailla uutta omistajaa. Iltapäivälehdissä alettiin pian puhua jopa Lamborghinin kirouksesta, kun auto oli tuonut kaikille omistajilleen erilaista harmia.

Harmin lisäksi Jaakon keltainen Lamborghini Diablo herätti paljon utelua ja kyselyä, mikä tuntui ärsyttävän jokaista auton myöhempää omistajaa. Seuraavana ihmettelyyn kyllästyi auton omistanut sipoolainen yrittäjäpariskunta, joka myi auton espoolaiselle IT-yrittäjälle. Myöhemmin IT-yrittäjä muutti maalle ja pani auton jälleen myyntiin, josta se liikahti Keski-Suomeen liikemiehen kokoelmiin vuosien ajaksi.

Seuraavan kerran keltainen Lamborghini Diablo ponnahti julkisuuteen keväällä 2022, jolloin se ilmestyi jälleen kerran myyntiin. Tuolloin ajoneuvon mittarissa oli 50 000 kilometriä ja hintalapussa oli 299 000 euroa. Auto löysi tuolloinkin melko nopeasti uuden omistajan – joka on tosin huhujen mukaan italialainen, eli Jaakko Rytsölän legendaarinen keltainen Lamborghini on ilmeisesti poistunut Suomesta.

Antti Rytsölän omistama keltainen Lamborghini taas on yhä Suomessa, ja sen historia muistetaan erinomaisesti.

Miksi Rytsölöiden Lamborghinit muistetaan?

Harvoin yksikään auto herättää Suomessa yhtä paljon intohimoja, tarinoita tai muisteluita, kuin Rytsölän veljesten Lamborghini Diablot. Autojen lisäksi ihmiset ovat muistaneet hyvin myös Antin ja Jaakon, vaikka veljekset ovat esiintyneet viimeisen 20 vuoden aikana julkisuudessa vain harvoin.

Minkä takia sitten Rytsölät ja Lamborghinit muistetaan niin hyvin? Kuten usein, syitä on hyvinkin monta.

Ensinnäkin ensimmäiset muistetaan yleensä parhaiten. Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli hyvinkin eri näköinen kuin nykyään. Superautoja ei yksinkertaisesti ollut Suomessa tuolloin samalla tavalla kuin nykypäivänä, jolloin menestyneet yrittäjät ja vaikkapa NHL-miljonäärit omistavat lukuisia Ferrareita ja Lamborghineja.

Tästä tulee lyhyt aasinsilta seuraavaan syyhyn. Nykyään Suomessakin on enemmän hyväksyttyä näyttää menestystään tai varallisuuttaan ulospäin, mutta vuosituhannen vaihteessa tilanne oli vielä toinen. Surullisenkuuluisasta ysärin lamasta oli kulunut aikaa vain alle kymmenen vuotta, jolloin monet suomalaiset olivat syvällä taloudellisessa ahdingossa. Kontrasti IT-kuplaan oli valtava.

Lisäksi IT-kupla ja sen merkittävimmät henkilöt Rytsölän veljesten johdolla muistetaan myös siitä, että Suomi eli tuolloin eräänlaista kulta-aikaa. Nokia oli maailman suurimpia ja kuumimpia yrityksiä, ollen suuri kansallisylpeytemme. Yhtiö oli tuottanut maahan myös tukun Nokia-miljonäärejä. Ei ole välttämättä lainkaan kaukaa haettua, jos sanoo Suomen eläneen parasta aikaansa vuosituhannen vaihteessa.

Myös Rytsölän veljesten mediakäyttäytyminen oli omaa luokkaansa. Veljekset saivat IT-kuplan aikaan osakseen valtavan mediahuomion, jota he myös onnistuivat käyttämään tehokkaasti. Media tykkää monesti henkilöistä, joilla on tarjota värikästä sanottavaa, ja sitä Rytsölän veljekset kaikkine vaiheineen todellakin tarjosivat.

Ja viimeisenä nostona täytyy mainita artikkelin päätähti, Lamborghini Diablo. Auto oli yksi oman aikakautensa parhaita superautoja, ja sitä kautta ehta legenda. Lamborghini Diabloa pidetään viimeisenä pieninä määrinä valmistettuna Lamborghinina, sillä sitä tehtiin alle 3000 kappaletta. Lisäksi se on viimeinen “aito Lamborghini” ennen kuin yritys siirtyi Audin omistukseen.