Auton vetotapoja on tunnetisti kolmea, etuvetoa, takavetoa ja nelivetoa, mutta miten nämä eroavat toisistaan sitten käytännön tasolla?

Autojen vetotavat vaihtelevat merkistä, mallista ja joskus jopa vuosimallista riippuen. Vetotapoja on erilaisia, ja jokaisella vetotavalla on omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä tietenkin faninsa.

Sinänsä vetotapojen väliset erot ovat hyvinkin yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä, jotka jokaisen autoilijan tulisi tuntea. Sen sijaan kun mennään pintaa syvemmälle ja lähdetään miettimään erilaisten vetotapojen vaikutuksia auton kokonaisuuteen, moni tuskin tuntee näitä asioita enää yhtä hyvin.

Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia vetotapoja, joita nykyautoissa on, sekä pureudumme hieman niiden hyötyihin ja haittoihin, tietenkään vetotapojen historiallista kehittymistä lainkaan unohtamatta.

Auton vetotapa: Neliveto vai etuveto vai takaveto hyödyt ja haitat

POP Vakuutus alennuskoodi INSSIN

Perusteet: mitä vetotapa tarkoittaa?

Artikkeli on hyvä aloittaa perusteista. Mitä auton vetotapa tarkoittaa käytännössä?

Auton vetotapa ilmaisee missä päin autoa sijaitsee vetävät pyörät, eli mitkä renkaat antavat autolle liikettä. Polkupyörä on kaikkien tuntema yksinkertainen esimerkki, joka on siis käytännössä oppikirjaesimerkki takavetoisesta kulkuneuvosta. Polkupyörässä ketjut välittävät pyöräilijän voimaa takapyörille, jonka ansiosta polkupyörä liikkuu eteenpäin.

Sama polkupyöristä tuttu perusperiaate toimii myös autoissa. Vetotapa ilmaisee sen, mitkä auton renkaat liikuttavat autoa, eli mihin renkaisiin moottorin voima kohdistuu. Esimerkiksi etuvetoisessa autossa edessä olevat pyörät vetävät, kun taas takavetoisessa autoa liikuttaa takimmaiset pyörät.

Oma lukunsa on tietenkin nelivetoiset autot, joissa vetoa on kaikissa neljässä pyörässä. Periaatteessa nelivetoiset autot voidaan jakaa vielä kahteen ryhmään, eli jatkuvasti nelivetoiset ja mukautuvat nelivetoiset autot. Mukautuvassa nelivedossa pyörien vetoa voidaan säätää tilanteiden mukaan, joskus kuljettajan ja joskus auton oman tietokoneen mukaan.

Kuten kaikilla muillakin autoihin liittyvillä teknisillä ratkaisuilla, myös vetotavat ovat seuranneet erilaisia trendejä. Vetotavat ovatkin kehittyneet vuosien saatossa paljon, ja niiden yleistymiseen on vaikuttanut suuresti muut auton tekniset ratkaisut.

Alkujaan autoissa käytettiin pelkästään takavetoa, mutta esimerkiksi moottorin siirtyminen auton takakontista kohti etuosaa on muokannut myös vetotapojen yleistymistä, samoin kuin nykyaikaiset turvateknologiat.

Porsche takaveto

Takaveto: ajomiehen valinta vetotavaksi

Listaus on hyvä aloittaa kronologisessa järjestyksessä, eli sieltä, mitä vetotapaa tavattiin käyttää autojen yleistyessä. Takavetoisuus oli pitkään ylivoimaisesti suosituin vetotapa autoille, ja vasta 1960-luvulta alkaen takaveto alkoi käymään hiljalleen harvinaistuvaksi vetotavaksi.

Vaikka takavetoiset autot eivät enää hallitse markkinoita, on kyseinen vetotapa yhä varsin suosittu vaihtoehto tietyissä piireissä. Takavetoisen auton parhaimpiin ominaisuuksiin liittyy nimittäin ajo-ominaisuudet, ja tästä syystä monet vähänkin sporttisemmat autot ovat nykypäivänä yhä takavetoisia.

Minkä takia takavetoisuus on sitten sporttisten autojen valinta? Takavetoisessa autossa paino jakautuu huomattavasti tasaisemmin auton pyörille, mikä tekee ajettavuudesta mukavampaa. Lisäksi rajussa kiihdytyksessä auton etupää tuppaa keventymään, jolloin takapyörien pito paranee. Takavetoisuus mahdollistaa myös leveiden takarenkaiden käytön, jolla pitoa voidaan parantaa entisestään.

Takavetoisilla autoilla voi olla vähän jopa pelottava maine vaikeasti hallittavana autona vanhempien kuljettajien keskuudessa. Tämä tieto ei välttämättä pidä enää 2020-luvulla täysin paikkansa, sillä monen kokemukset perustuvat vuosikymmeniä vanhoihin autoihin, jolloin takavetoisuus oli nykypäiväistä yleisempää.

Näistä vanhemmista autoista puuttui kokonaan nykyaikaiset turvateknologiat, kuten luistonesto- tai ajonvakautusjärjestelmät, jotka paikkaavat mukavasti kuljettajan tekemiä ajovirheitä. Nämä nykyteknologiset ratkaisut tekevät nykyään takavedolla autolla ajamisesta lähes yhtä helppoa, kuin etuvetoisten autojen kohdalla.

Moni vanhemman polven kuljettaja muistelee myös niitä autoja, kun takavetoisen auton takakontissa piti olla painava säkki hiekkaa, että auto ylipäätään liikkui talvella. Harva autoilija kantaa enää hiekkaa autossaan mukana, mutta tämä oli yleinen tapa toimia vielä muutama vuosikymmen sitten.

Käytännön tasolla takavetoisuus voi näkyä autossa mm. hieman ahtaampina sisätiloina. Ahtaammat sisätilat johtuvat tavallisesti siitä, että auton keskiosassa on niin sanottu kardaanitunneli, jonka sisällä kardaani välittää voiman etumoottorilta taka-akselille.

Morris Mini etuveto
Auton varaosat netistä - Skruvat kokemuksia

Etuveto: vetotavoista edullisin ja siksi ehkä suosituin

Etuvetoisuus löi itsensä läpi viimeistään 1970-luvulla, ja monet kaikkien tuntemat autot ovatkin siirtyneet takavetoisuudesta ajan myötä etuvetoisiksi. Näitä autoja ovat mm. Toyota Corolla, Ford Escort ja kaikki Volvot.

Vaikka läpilyönti tapahtui vasta 1970-luvulla, on etuvetoinen auto huomattavasti vanhempi keksintö. Ensimmäinen etuvetoinen auto valmistui jo vuonna 1897, ja ensimmäinen suuremmassa sarjatuotannossa ollut malli oli Citroen Traction Avant. Etuvetoisten autojen pioneereina voidaan pitää myös Morris Miniä ja Rätti-Sitikkaa.

Etuvetoisessa autossa moottorin voima kohdistuu siis auton eturenkaisiin. Käytännössä aina etuvetoisessa autossa moottori sijaitsee myös ajoneuvon etuosassa, kun taas takavetoisessa autossa moottori ja vetävät pyörät voivat olla eri puolilla autoa.

Etuvetoiset autot ovat yleensä vetotavoista kaikista tilavimpia ja kevyimpiä ajoneuvoja. Usein etuvetoisessa autossa moottori on aseteltu poikittain, mikä sekin pienentää auton tarvitsemaa tilaa. Lisäksi siinä missä takavetoisuus saattaa viedä arvokasta tilaa auton takakontilta, etuvetoisessa autossa takakontin tilavuutta pystytään venyttämään helpommin.

Sisätiloissa etuvetoinen auto ei varsinaisesti tarvitse kardaanitunnelia, mutta siitäkin huolimatta monessa autossa on sellainen. Syy liittyy turvallisuuteen, eli kardaanitunnelin rakenne tekee korista huomattavasti jäykemmän, mikä turvaa autoa esimerkiksi kolaritilanteissa.

Etuveto on ollut jo pitkään yleisin vetotapa eurooppalaisissa ja aasialaisissa autoissa. Hyvin usein myös markkinoiden halvimmat autot ovat poikkeuksetta etuvetoisia, sillä etuvetoisuus on takavetoa yksinkertaisempi teknisesti, mikä takaa halvemman hinnan. Lisäksi yksinkertainen tekniikka pitää auton kevyenä, jolloin polttoainetta kuluu vähemmän.

Ennen kuin erilaiset ajonvakautus- tai luistonestojärjestelmät yleistyivät tavallisissa autoissa, etuvetoista autoa pidetiin paremmin toimivana Suomen olosuhteissa, sillä se pärjää yleensä paremmin lumisäässä ja etenkin jyrkissä sekä liukkaissa ylämäissä.

Etuvetoisten autojen heikkoudet tulevat nopeasti ilmi kovemmissa vauhdeissa. Hyvin usein etuvetoisen auton paino on jakautunut enimmäkseen auton etuosaan, mikä vaikeuttaa auton ohjattavuutta suurissa nopeuksissa. Tästä ilmiöstä puhutaan usein aliohjautumisena. Lisäksi etuvetoinen auto kiihtyy huonommin, sillä raju kiihdytys siirtää painoa taka-akselille mikä taas vähentää etupyörien pitoa.

Willys Jeep 4WD neliveto

Neliveto: parhaimmillaan lumella ja jäällä

Jos etuvedossa etummaiset pyörät vetävät ja takavedossa sama hoituu takimmaisilla pyörillä, moni voi päätellä nelivedon tarkoittavan näiden yhdistelmää, eli auton kaikki neljä pyörää ovat vetäviä. Käytännössä siis auton jokainen pyörä liikuttaa autoa.

Nelivetoisten autojen historia ulottuu yli sadan vuoden päähän, ja vähemmän yllättävästi historia liittyy sotakalustoon. Armeijat huomasivat melko nopeasti “vajaavetoisten” autojen vaikeudet kulkea huonommissa maastoissa, joten sotilaskalustossa alettiin suosimaan nelivetoisia ajoneuvoja. Yksi alkuaikojen ikonisimpia nelivetoautoja on Yhdysvaltain armeijan käyttämä Willys Jeep.

Siviililiikenteen puolella nelivetojen yleistymistä saatiin odottaa vielä etuvetojakin kauemmin. Vasta 1970-luvulla japanilaisvalmistaja Subaru alkoi panostamaan enemmän nelivetoisiin autoihin, kun se esitteli vuonna 1972 nelivetoisen Subaru Leone 4WD -mallin.

Armeijan ohella nelivetoisten autojen kehittymiseen on vaikuttanut suuresti ralli. Etenkin 1980-luvulla Audi Quattro niitti rallipoluilla suurta mainetta, jota alettiin hyödyntämään myös siviiliautojen markkinoinnissa.

Secto rally finland onnettomuus
Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1985_Audi_Sport_Quattro_S1.jpg

Audi Quattro markkinoi onnistuneesti Audin neliveto-osaamista myös siviililiikenteessä.

Nelivetoinen auto on suorastaan ylivoimainen ratkaisu pito-ominaisuuksiltaan, jos vastassa on liukkaat tai muuten hankalat olosuhteet. Nelivetoisuus helpottaa menemistä kahdestakin syystä. Ensinnäkin neljä vetävää pyörää on aina parempi ratkaisu, kuin kaksi vetävää pyörää. Lisäksi vaikeassa maastossa nelivetoisessa autossa on aina vetäviä pyöriä kosketuksissa maahan, jolloin kulkeminen helpottuu.

Nelivetoisen auton haittoihin voidaan kuitenkin laskea selvästi korkeammat kulut. Nelivetoinen auto pitää sisällään ylimääräistä tekniikkaa, mikä nostaa luonnollisesti auton hintaa. Lisäksi auton paino nousee, mikä saa polttoainekustannukset kasvamaan. Myös nelivetoisten autojen huolto- ja korjauskustannukset ovat korkeita.

Nelivetoisten autojen suurempi paino aiheuttaa myös renkaiden tavallista kovempaa kulumista. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka nelivetoinen auto lähtee ketterämmin liikkeelle liukkaalla, sen pysäyttäminen voi olla “vajaavetoista” autoa vaikeampaa suuresta painosta johtuen. Toisin sanoen kuljettajan tulee varautua myös pidempiin jarrutusmatkoihin.

Cadillac CT6 AWD mukautuva neliveto

Mukautuva neliveto: miten eroaa tavallisesta nelivedosta?

Armeijan käytössä autojen tarve nelivetoisuudelle on usein jatkuvaa, mutta siviililiikenteessä tilanne voi olla täysin toinen. Nelivetoa ei välttämättä tarvita kuin tietyissä tilanteissa, joten valtaosan ajasta neljä vetävää pyörää on tilanteeseen nähden yliampuvaa.

Moni autoilija ei tätä tiedä, mutta 4WD (four-wheel drive) ja AWD (all-wheel drive) tarkoittavat hieman eri asiaa. Niin sanotuissa 4WD-malleissa nelivedon ollessa kytkettynä päälle auton etu- ja taka-akselin välillä ei ole mukautuvaa voimanvälitystä, vaan aina takarenkaiden pyöriessä myös eturenkaat pyörivät.

AWD-malleissa voimanvälitys renkaiden ja akselien välillä ei kuitenkaan ole kiinteä, vaan hieman järjestelmästä riippuen voimaa ohjataan eri tavoilla sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Mikäli autoa joutuu ajamaan paljon vaihtelevissa ajo-olosuhteissa, on mukautuva neliveto erityisen hyvä vaihtoehto. Se voi kohdistaa vääntömomentin kaikille renkaille, jos tilanne sitä vaatii.

Mukautuva neliveto vaikuttaa merkittävästi auton kuluihin. Järjestelmänä se on tavallista nelivetoa kalliimpi, sillä se tarvitsee toimiakseen melko monimutkaisen järjestelmän ja paljon tekniikka. Suuri määrä tekniikka tulee myös kasvattamaan huolto- ja korjauskuluja. Toisaalta taas nykyaikaiset ja älykkäästi mukautuvat nelivetojärjestelmät kykenevät optimoimaan polttoainekulutusta pienemmäksi.

Lähteet: autodoc.fi ja autotie.fi

  • Vuosimalli:
  • Moottori: -litrainen bensiini ( kW)
  • Vaihteisto: Automaatti
  • Vetotapa: Etuveto
  • Mittarilukema: km
  • Koeajon tarjosi: