Mitsubishi Pajero Sport – pikkaisen väkevämpi katumaasturi

Maasturi vai katumaasturi? Mitsubishi Pajero Sport sukeltaa uskottavan mukavasti näiden kahden segmentin väliin.

Joskus käytettyjen autojen koeajojen suurin herkku tulee siitä, että voi tutustua vanhaan autoon vuosia tai jopa vuosikymmeniä sen valmistumisen jälkeen. Viimeisimmässä koeajossamme ollut Mitsubishi Pajero Sport lukeutuu näihin tapauksiin.

Näin 2020-luvulta katsottuna Mitsubishi Pajero Sport tuntuu ennustaneen erinomaisesti tulevan katumaasturitrendin, jossa kuluttajat haluavat ostaa nelivetoisia ja maasturimaisia ajoneuvoja, jotka kuitenkin soveltuvat tarvittaessa käytettäväksi tavalliseen kaupunkiliikenteeseen.

Mitsubishi Pajero Sportin historia

Mitsubishi Pajero Sportin historia lähtee vuodesta 1996, jolloin ensimmäinen sukupolvi aloitti tuotannossa. Auto perustui teknisiltä ratkaisuilta Mitsubishin lava-autoon, joka meille suomalaisille on tullut tutuksi nimellä Mitsubishi L200. Taustastaan huolimatta autoa on haluttu kuitenkin brändätä merkin maastoautoon, eli legendaariseen Mitsubishi Pajeroon.

Merkin omaan historiaan nähden Pajero Sport on ollut erikoinen veto. Kun Mitsubishi Pajero lanseerattiin vuonna 1981, se sai heti kiitosta siitä, että se oli huomattavasti enemmän henkilöautomaisempi, kuin vaikkapa sen suurin kilpailija, eli Toyota Land Cruiser.

Myöhemmin Land Cruiser onkin muuttanut muotojaan enemmän Pajeron suuntaan. Tähän lähtökohtaan peilaten onkin omituista, että vuonna 1996 Pajerosta haluttiin tehdä taas kerran enemmän henkilöautomaisempi.

Henkilöautomaisuudesta puheenollen, Pajero Sport on normaalia Pajeroa hieman pienikokoisempi, sillä pituutta on 20 senttimetriä vähemmän. Jotkut autotoimittajat ovat verranneet sitä jopa korotettuun farmariin, mutta se on ehkä vähän vähättelevästi todettu – sen verran hyvin on nimittäin sportti-Pajerossakin tilaa.

Mitsubishi Pajero Sportin myöhempiä vaiheita sekoittaa myös erilaiset mallinimikikkailut. Australiassa auto kulki nimellä Challenger, Keski-Amerikassa nimellä Nativa, Brasiliassa osittain nimellä Pajero, Iso-Britanniassa nimellä Shogun Sport ja espanjankielisissä maissa ja Pohjois-Amerikassa nimellä Montero Sport.

Ensimmäisen sukupolven Pajero Sport, eli K90

Koeajossa meillä oli ensimmäisen sukupolven Pajero Sport, eli viralliselta nimeltään K90-sukupolven edustaja. Tarkemmin sanottuna vuosimallin 2001 edustajana tämä edusti vielä sukupolven facelift-mallia, sillä Pajero Sport sai ensimmäisen kasvojenkohotuksen keväällä 2000.

Mitsubishi Pajero Sport on sporttisuudestaan huolimatta ihan rehti maastoauto – ainakin nykymittapuulla laskettuna. Siinä missä valtaosa autovalmistajista tarjoilee erilaisia katumaastureita ja crossovereita, joiden maastokelpoisuus lakkaa yllättävänkin nopeasti, Pajero Sportilla uskaltaa poiketa vaikka vähän huonommallekin mökkitielle.

Suurimmat erot nykyisiin katumaastureihin löytyy vaihteistosta, sillä Pajero Sportissa on alennusvaihteisto, jonka avulla ajo pahoissa paikoissa helpottuu. Maastoautomaisen fiiliksen tuovat myös isokokoiset palarenkaat, astinlaudat ja karjapuskurit, sekä erilaiset lisävalot.

Hieman hauskempi yksityiskohta löytyy konepellistä, josta löytyy ralliautomainen ilmanottoaukko. Vaikka helposti tekisi mieli ajatella, että tämä on nyt Sport-lisänimen tuotoksia, niin ei. Ilmanottoaukot konepellissä ovat olleet näkyvä osa myös “ihan tavallisia Pajeroita” vuosien varrella.

20 vuotta ei näy eikä tunnu

Koeajoyksilömme on jokseenkin poikkeuksellinen. Reilun 20 vuoden iästä huolimatta omistajahistoria on suoraviivainen: vain yksi omistaja. Vuosien varrella Mitsubishi Pajero Sportin mittariin on kertynyt 270 000 ajettua kilometriä. Mitsubishi on siis Suomi-auto, jonka huoltohistoria ja muut dokumentit näyttävät olevan keskivertoa paremmin tiedossa.

Mitsubishiä liikuttaa neljällä sylinterillä varustettu 2,5-litrainen turbodiesel, joka tarjoilee kuljettajan käyttöön melko maltilliset 99 hevosvoimaa. Moottorin iskutilavuuteen nähden vaatimattomalta tuntuva teholukema liikuttaa autoa kuitenkin varsin mukavasti.

Uutena autoon olisi voinut valita myös 3,0-litraisen V6-bensiinimoottorin, josta olisi irronnut 170 hevosvoimaa, mutta vähemmän yllättävästi diesel houkutteli aikoinaan enemmän ostajia. Sen lisäksi että dieselmalli irtosi noin 100 000 markkaa halvemmalla, se oli myös hieman polttoainetaloudellisempi ratkaisu.

On kuitenkin yksi paikka, jossa auton ikä näkyy ja se löytyy polttoaineen janoisuudesta. Uutena valmistaja on ilmoittanut Mitsubishi Pajero Sportin keskikulutukseksi tasan 10,0 litraa dieselinä ja bensiininä vielä pari litraa enemmän. Diesel-Pajeron saattaa saada maantiellä alle kymmeneen litraan, mutta bensiini-Pajero ryystää vähintään kymppiä jopa maantieajossa. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla nämä ovat hurjia lukemia.

Nelivedolla mennään

Vähemmän yllättävästi Mitsubishi Pajero Sport on nelivetoinen. Auton monipuolinen nelivetojärjestelmä mahdollistaa helpon liikkumisen, oli tarjolla sitten millaista tietä tahansa. Niin sanotussa normaaliajossa voidaan käyttää takavetoa, mutta tilanteen vaatiessa kulkeminen muuttuu nopeasti nelivedoksi, kunhan nopeutta on alle 100 km/h. 

Ajaminen sportti-Pajerolla on kuin isommallakin maantielaivalla: kuljettajasta tulee hyvin nopeasti liikenteen kingi. Matkan taittamista pääsee ihastelemaan korkealta käsin, auto on melko isokokoinen ja keskivertoa kovempi rengasmelu korostaa kuljettajalle auton menemistä.

Ketteryydessä Pajero Sport ei tietenkään pärjää sittemmin yleistyneille katumaastureille. Toisaalta se ei ole mikään ihme, sillä auto on fyysisesti melko isokokoinen ja toisaalta isot palarenkaat vaativat väkisinkin veronsa.

Vanhat kunnon varustetasot – GLX ja GLS

Mitsubishi Pajero Sport oli saatavilla kahdella varustetasolla. Näistä GLX oli niin sanottu perustaso ja GLS kätki sisäänsä mm. kaksiosaisen takaistuimen, kaksiosaisen säilytystilan tavaratilan alla ja ilmastointilaitteen.

Muita varusteita autossa on mm. kauko-ohjattava keskuslukitus ja ABS-jarrut. Jälkimmäisenä mainittuun on syytä huomioida, että ABS-jarrut eivät olleet vielä vuosituhannen vaihteessa aivan peruskauraa maastoautoissa.

Koeajon selvästi hauskin ja överein yksityiskohta löytyi kabiinin puolelta. Siellä meitä ihmetytti Pajero Sportin katosta löytyvät aurinkolasitelineet, joita ei ollut yksi, eikä kaksi, vaan peräti kolmin kappalein. Nähtäväksi jää, kuuluuko Pajero Sportin kuljettajan varustukseen kolmet plehat, vai onko lokeroihin tarkoitus sijoittaa koko auton matkustajien aurinkolasit.

Oliko Mitsubishi Pajero Sport katumaasturien edelläkävijä?

Mitsubishi Pajero Sportin koeajo oli hauska aikamatka ysärin lopulle. Tuohon aikaan tämä auto on ollut varmasti melko omituinen ilmestys liikenteessä, kun se on periaatteessa maasturi, mutta kuitenkin samaan aikaan hieman enemmän tavallista autoa muistuttava sellainen.

Jossain määrin voidaan todeta, että Mitsubishi on Pajero Sportilla onnistunut hieman ennustamaan automarkkinoiden tulevaisuutta, jossa kuluttajat arvostavat korkeata maavaraa ja maasturimaista olemusta, mutta ilman sitä varsinaisten maasturien “työkonemaisuutta”.

Se on kuitenkin syytä vielä alleviivata, ettei Mitsubishi Pajero Sport ole kuitenkaan millään mittarilla ensimmäinen katumaasturi. Sitä ennen markkinoille on tullut mm. Volkswagen Golf Country, joka ei sekään ehtinyt kuitenkaan olla se katumaasturi numero nolla.