Takalasin ritilä oli aikoinaan suosittu ja hyödyllinen varuste autoon

Myöskin alatyylisellä lempinimellä tunnettu takalasin ritilä oli aikoinaan suosittu varuste autoon, mutta mitä se oikeastaan teki?

Aivan kuten kaikessa muussakin muodissa, myös autojen kanssa vallitsee välillä erilaisia muoti-ilmiöitä. Autojen parissa muoti-ilmiöitä on kahdenlaisia, eli niin sanottuja autovalmistajien omia ajalle tyypillisiä suosikkeja, sekä tietysti autoilijoiden omat mieltymykset.

Näin 2020-luvulla jonkinlainen muotivillitys tuntuu olevan katumaasturit, joita autovalmistajat julkaisevat kilpaa. Takavuosien autoilijoiden muotivillityksiä ovat olleet esimerkiksi Fast and Furious -elokuvista tutut tuunaukset, ylipitkät antennit tai kookkailla lisävaloilla mässäily.

Takalasin ritilän käyttö autoissa oli yksi muotivillitys, jota harrastivat niin autovalmistajat kuin myös autoilijat, lähti 1960-luvulla ja villitys kesti aina 1990-luvun alkuun asti. Tässä artikkelissa muistelemme tätä takavuosien tuning-varustetta ja käymme läpi sen hyötyjä. Takalasin ritilä ei nimittäin ollut pelkkä ulkonäkövaruste.

Takalasin ritilän tai takalasin säleikön lyhyt historia

Takalasin ritilällä, josta käytetään myös termiä takalasin säleikkö, on auton takalasin päälle laitettava, yleensä muovista tehty ritilä. Takalasin ritilälle on myös harrastajapiireissä alatyylinen lempinimi nimeltä huoranportaat.

Ensimmäiset takalasin ritilät ilmestyivät 1960-luvun muskeliautoihin, joista ne levisivät hiljalleen lähes kaikkiin viistoperäisiin, ja joskus myös sedan-mallisiin autoihin.

Ford Mustangia voidaan pitää jossain määrin takalasin ritilän pioneerina, sillä säleikkö alkoi yleistyä Mustangin tehomalleissa 1960-luvun loppupuolella. Samoihin aikoihin idea nähtiin soveltuvaksi myös italialaisiin urheiluautoihin, sillä myös Lamborghini Miura varustettiin takalasin ritilällä.

Takalasin ritilä piti auton viileänä

Takalasin ritilä sai suosiota kahdesta syystä. Ensinnäkin se näytti hienolta, sillä autoon sai ritilän myötä “urheiluautomaista fiilistä”. Sitä voisi verrata ehkä takaspoileriin tai vauhtiraitoihin, jotka eivät sinänsä tee autosta yhtään nopeampaa (yleensä pikemminkin päin vastoin), mutta auto näyttää heti nopeammalta.

Ulkonäöllisten asioiden lisäksi takalasin ritilällä oli myös ihan konkreettisia hyötyjä, jotka korostuivat etenkin vanhemmissa ajoneuvoissa. Takalasin ritilällä estettiin auringon porottaminen autoon, mikä piti ajoneuvon kesäisin viileämpänä. Asia korostui entisestään vanhempien ajoneuvojen kohdalla, joissa ilmastointilaite oli harvinaista herkkua.

Miten takaikkunan ritilä sitten konkreettisesti toimi? Auton ulkopuolelle sijoitettuun ritilään osunut auringonvalo lämmitti yleensä mustaksi värjättyä ritilää. Tästä ritilästä lämpö siirtymään suoraan ulkoilmaan päätymättä auton sisälle. Tämän takia moni autoilija koki takalasin ritilän hankinnan jonkinlaisena investointina, jonka ansiosta auto on miellyttävämpi käyttää kesäisin.

Takaikkunan säleikkö on suunniteltu vähän samalla tavalla kuin monien talojen ikkunoissa olevat sälekaihtimet. Säleikön kulma on mitoitettu siten, ettei se haittaa laisinkaan näkymää taakse. Käytännössä säleikkö estää siis auringon pääsyn autoon, ilman että kuljettajan näkökenttä häiriintyy.

Mitä muita hyötyjä takalasin ritilästä?

Lisäksi takalasin ritilällä oli myös muihin autoilijoihin ulottuvia hyötyjä. Alkujaan takaikkunoiden säleiköt nimittäin suunniteltiin vähentämään coupe-mallisten autojen takalasien aiheuttamaa häikäisyä. Virtaviivaisessa autossa takalasi saattoi jäädä sellaiseen kulmaan, että aurinko pääsi paistamaan siitä ilkeästi takana ajavan autoilijan silmiin.

Myös joissakin takamoottorisissa urheiluautoissa takalasin ritilällä saattoi olla vaikutuksia moottorin viilennykseen liittyviin seikkoihin. Nämä tapaukset olivat kuitenkin melko harvinaisia, sillä tavallisesti ritilän alla oli ikkuna, eli ilma ei juurikaan päässyt kiertämään.

Huomionarvoista on myös se, ettei takaikkunasäleiköllä ei ole merkittävää aerodynaamisia tai suorituskykyetuja. Sitä ei voi verrata siinä mielessä perinteiseen takaspoileriin, jonka tavoitteena on kasvattaa auton pitoa.

Säleikköjä myös sivulaseihin

Ennen kuin säleiköt löivät läpi takalaseissa, niitä kokeiltiin takasivulaseissa. Ford toi vuoden 1965 Mustang GT350:ssä markkinalle ikoniset takasivuikkunan säleiköt, kun taas takalasin säleiköt yleistyivät käytössä vasta vuoden 1969 Mustang Mach 1:n myötä.

Takasivulaseissa käytettävät säleiköt jäivät lähinnä Ford Mustangin omaksi yksityiskohdaksi, eli niihin ei juurikaan törmää muissa autoissa, eikä niitä ole hankittu jälkivarusteena. Takasivulasien säleikköjen edut olivat tutut, eli auto pysyi kesäisin viileämpänä, mutta toisaalta ne myös heikensivät näkyvyyttä sivulle muodostaen lisää kuolleita kulmia.

Takalasin säleikkö jälkivarusteena

Etenkin muskeli- ja urheiluautoihin takalasin ritilät tulivat jo uutena tehtaalla asennettuna, mutta monet autoilijat hankkivat näitä jälkivarusteisina tarvikeosina. Jotkut tehtaat valmistivat aikakauden yleisimpiin ajoneuvoihin soveltuvia, tarkasti mitattuja ja helposti kiinnitettäviä ritilöitä.

Tästä syystä ei ole mitenkään tavatonta, että Suomessakin saattaa törmätä esimerkiksi vanhaan Volvoon, Saab 900:aan tai Ford Escortiin, jossa on tarvikemallinen takalasin ritilä. Myös monet museoajoneuvoharrastelijat tahtovat nostalgiasyistä hankkia autoihinsa takalasin ritilöitä, jotta niiden ulkoasu vastaisi alkuvuosien olemusta.

Viimeisinä vuosina takalasin ritilä siirtyikin enemmän lisävarustehankinnaksi, eli autovalmistajat eivät valmistaneet autoja ritilöillä varustettuna. Yksi viimeisten vuosien ikonisimpia takalasin ritilällä jo tehtaalla varustettuja autoja oli DeLorean DMC-12.

Takalasin ritilä katoaa katukuvasta

Takalasin ritilän suosio alkoi taantua 1990-luvun alussa, eikä ritilää saanut ritilää kovin moneen aikakauden uutuusautoon. Vanhempiin ajoneuvoihin niitä asenneltiin yhä, mutta uudempien autojen kohdalla ritilä oli menettänyt hieman hohtoaan.

Minkä takia takalasin ritilän suosio sitten hyytyi ysärille tultaessa? Luultavasti autojen ilmastointilaitteiden yleistyminen oli merkittävä tekijä sille, ettei auton viileänä pitävää ritilää enää tarvittu samaan tapaan. Lisäksi kuten muoti-ilmiöille on tyypillistä, välillä asiat poistuvat vain muodista, eikä siihen tarvita sen suurempaa syytä.

Joka tapauksessa takalasin ritilä oli hyvin suosittu varuste autoihin aina 1960-luvulta peräti 1990-luvulle asti. Sen jälkeen takalasin ritilät ovat kadonneet lähes kokonaan katukuvasta – mitä nyt välillä jossain Ford Mustangissa saattaa sellainen olla, yleensä lähinnä nostalgiasyistä.