Koeajo: Volkswagen Taigo – täysin uusi pieni katumaasturi

B-segmentin katumaastureissa kysyntä kasvaa ja kilpailu kovenee. Volkkarin ratkaisu tähän kisaan on uusi Volkswagen Taigo.

Koeajolle.comin koeajoraportit pääsevät tänään uudelle tasolle, sillä ensimmäistä kertaa ikinä koeajamme niin sanotusti uutta autoa. Mikäpä olisikaan hienompi tapa korkata uudet autot, kuin valitsemalla täysi uutta mallia edustava uusi auto.

Eipä sillä, uusinta uutta edustava Volkswagen Taigo olisi ollut joka tapauksessa houkuttava ja tutustumisen arvoinen yksilö. Taigon kohdalla huomio kiinnittyy ensimmäisenä hintalappuun, joka lähtee Volkswagenin hinnaston mukaan 23 292,07 eurosta. Koska pelkät eurot harvemmin kertovat mitään, niin vertailussa muihin sisarmalleihinsa Taigo sijoittuu Polon (20 192,29 €) ja Golfin (25 497,66 €) välimaastoon.

Seuraava huomio Taigossa liittyy sen ulkoasuun. Kyseessä on crossover, eli kansan keskuudessa katumaasturi. Volkswagen Taigo on katumaasturiksi hyvinkin coupemainen, eli katto näyttää matalalta ja perä on hyvinkin viistomallinen. Auto ei ole siis mitenkään laatikkomainen, mikä tuntuu olevan lähes itsestään selvyys näille halvimmille katumaastureille.

Brasilialaista verta

Vaikka Volkswagen Taigo tuli Euroopassa myyntiin vasta vuoden 2021 lopulla, on sillä hieman pidemmät perinteet toisella puolella maapalloa. Auto on ollut Volkswagenin mallistossa Brasiliassa vuodesta 2020 lähtien, joskin auto tunnetaan siellä nimellä Volkswagen Nivus. Eri nimestä huolimatta autot ovat lähes identtisiä toistensa kanssa. Nivukset valmistetaan Brasiliassa, mutta Taigot kasataan Espanjassa.

Volkkarin crossoverit tuntuvat diggaavan T-kirjaimesta, sillä Taigo on malliston kolmas T:llä alkava mallinimi. Sisaruksia Taigolla on jo entuudestaan tutut T-Roc ja T-Cross, joista jälkimmäisenä mainitun kanssa Taigo jakaa yhteisen pohjalevyn. Konservatiivisemman näköinen T-Cross on lähtöhinnaltaan 700 euroa Taigoa kalliimpi, eli nämä kaksi mallia tulevat varmasti kilpailemaan keskenään verisesti.

Taigolla on melko suppea moottorivalikoima. Moottoreita on ainoastaan bensiinikäyttöisenä ja iskutilavuuksia on kahta kokoa: 1.0- ja 1.5-litraiset TSI-moottorit. Näistä malliston huipulla oleva 1.5-litrainen TSI tarjoaa aina 110 kilowattia, mutta 1.0-litraisen TSI:n saa joko 81 tai 70 kilowattisena. Tuon pienempitehoisen litraisella moottorilla varustetun mallin saa ainostaan 5-vaihteisena manuaalina, kun taas muut mallit ovat 7-vaihteisia DSG-automaattivaihteistolla varustettuja malleja.

Tämä Taigonautti suuntaa koeajolle

Koeajon ajankohta ei osunut aivan nappiin keliolosuhteiden vuoksi. Espoossa oli pakkasta vain pari astetta, mutta kova tuuli teki ilmasta hyisevää. Lisäksi edellisten päivien lumisateet ja nollan tuntumassa olevat lämpötilat tarkoittivat sitä, että allekirjoittanut joutui kaivamaan oman autonsa esiin jäätyneen lumen alta.

Onnekseni olin sopinut Taigon koeajosta ennakkoon Espoon Volkswagen Centerin kanssa, ja he olivat ottaneet tuloni tosissaan. Auto oli puhdistettu viimeisen päälle lumesta ja se oli heti valmis koeajolle. Koeajoyksilömme oli varustetasoltaan Style Business, joka on Taigon kolmevaiheisen varustelutason keskimmäinen vaihtoehto. Hinnat alkaen -malli on nimeltään pelkkä Style, kun taas malliston huipulta löytyy R-Line Business.

Ensivaikutelma autosta oli kaikin puolin hyvä ja hieno. Täysin uusi auto, jossa muotoilu erottuu edukseen kilpailijoista. Volkswagenin brändi on kokenut viimeisen parin vuoden aikana suuria mullistuksia, joita tämä uusi auto tuo hyvin ilmi. En voi esimerkiksi olla kiinnittämättä huomiotani auton rattiin, jossa koreilee Volkswagenin faceliftattu logo.

Nykyauton fiilistä tuo myös täysin digitaalinen ohjaamo, jossa huomio kiinnittyy ensimmäisenä suureen multimedialaitteeseen sekä Digital Cockpit -mittaristoon. Mittaristosta on tosin pakko sanoa se, että siitä löytyi odotettua vähemmän informaatiota, johtuen mahdollisesti auton hieman niukaksi käyneistä varusteista.

Nykyaikaista fiilistä toivat myös lukuisat C-USB-pistokkeet ympäri autoa, joiden kautta älypuhelimiin saadaan virtaa myös takapenkillä asti.

Koeajolla tuttua Volkkaria

Auton tunnistaa heti Volkswageniksi. Vaikka ajamme malliston yhtä halvinta automallia, auto on silti hyvin viimeistelty. Joskus takavuosina etenkin halvemman varustetason Seateissa oli sellaista ongelmaa, että heikohko viimeistely pisti silmään jopa uudehkojen autojen kohdalla. Voitte vain kuvitella miltä nämä autot näyttävät kymmenen vuotta myöhemmin, kun mittarissa on jo toista sataatuhatta kilometriä.

En tiedä mitä poppakonsteja Volkswagen oli tehnyt auton ratin kanssa, mutta se istui jostain syystä omaan käteeni. Ihan puhtaalla perstuntumalta ilman ensimmäistäkään mittailua väittäisin yksityiskohdan johtuneen normaalia paksummasta ratista, joka antaa heti jämäkän fiiliksen.

Rattihan on tunnetusti autossa sellainen paikka, että sitä kosketellaan ajallisesti eniten, joten siihen kannattaa myös panostaa. Taigon ratti oli nahalla päällystetty ja siinä oli lukuisia nappuloita joiden kautta hoitui niin vakionopeudensäätimen asettelu, kuin jopa DSG:n vaihteiden vaihtaminen. Mainitsemisen arvoista on myös se, että ratin nappulat ovat perinteisiä painikkeita erilaisten hipaisu- tai kosketuskytkimien sijasta, mikä lienee käyttäjäystävällinen ratkaisu.

Ajotuntuma autossa oli hyvä, vaikka olemme hyvinkin pienen auton kyydissä. Volkswageneille ominaisesti rengasmelu ei noussut suureksi, mikä kielii keskivertoa paremmasta viimeistelystä. Toki kaiken rehellisyyden nimissä koeajomme oli pelkkää kaupunkisuhailua, minkä vuoksi suuremmat nopeudet jäi kokematta.

Taigon varusteet jättivät kylmäksi

Jos auton ulkonäkö, viimeistely ja jopa hintalappu ovat miellyttäviä, niin onko tämä nyt liian hyvää ollakseen totta? Noh, pudotus todellisuuteen nähdään siinä kohti, kun aletaan tutkailemaan auton varusteita.

Palataan siihen lähtökohtaan, että auto näyttää ulkoisesti hyvältä ja modernilta. Tätä mielikuvaa vahvistaa vahvasti digitaaliseen aikakauteen painottuvassa kojelaudassa. Kun ajelin autoa Tapiolan Urheilupuiston yhteyteen kuvattavaksi, jäin etsimään keskikonsolista auton avaimia.

Ehdin jo hieman säikähtää, että unohtikohan myyjä avaimettoman käynnistyksen myötä avaimet taskuunsa, kunnes tajusin katsoa ratin taakse. Autossa olikin perinteinen linkkuavain, joka aseteltiin tuttuun malliin virtalukkoon. Varsin perinteinen ja yllätyksetön ratkaisu siis.

Koeajoyksilömme oli siis Style Business, eli käytännössä keskitason varustepaketilla varustettu malli. Siitä löytyi adaptiivista vakionopeudensäädintä, automaattisia LED-ajovaloja, automaattiset hätäpuhelut, parkkitutkia sekä peruutuskamera. Siinä ne varusteet sitten olivatkin.

Lisäksi autossa oli vähän menneeltä ajalta haiskahtava manuaalinen ilmastointi, joita näkee harvemmin enää 2020-luvulla autoissa. Eihän siinä, kyllä se ilma viilenee kesällä autossa myös manuaalisen ilmastoinnin kautta, mutta toisaalta kun automaatti-ilmastointiin on ehtinyt jo tottua, voi kytkimien vääntäminen tuntua vanhanaikaiselta.

Harmillisesti autoliikkeessä ei löytynyt hinnat alkaen -mallin Style-varustetasoista autoa, jotta olisin voinut katsastaa karvalakkimallin varusteet läpi. Minua jäi vähän askarruttamaan se, mitenkähän ohuenlaisesti se malliston halvin yksilö olikaan varusteltu, kun keskitasoa edustava Style Business-mallin kohdalla varusteita tuntuu olevan nuukasti. Koeajoyksilömme maksoi muuten noin 28 000 euroa, eli siinä oli ihan selvästi hintaeroa kaikista halvimpaan malliin.

Volkswagen Taigo on hyvä kakkosauto perheelle

Koeajon jälkeen on hyvä analysoida Volkswawgen Taigon mahdollisuuksia. Näkisin auton olevan kaikista omimmillaan perheen kakkosautona, johon sen hintalappukin itse asiassa viittaa. Auto on vähän kuin katumaasturin mittoihin venytetty malli Volkswagen Polosta. Se pystyy kyllä stunttaamaan perheen ykkösautoa väliaikaisesti, mutta pidemmän päälle rajat voivat tulla pian vastaan.

Volkswagen Taigo on myös ulkoisesti kalliimman näköinen, kuin mitä se oikeasti on. Tämä on hyvä tieto heille, joilla on halua olla näyttävä tai niille, jotka haluavat harrastaa autojen kilpavarustelua naapureiden kanssa. Taigo on näyttävä auto, jossa on ainakin vielä jonkinlaista eksotiikkaa uuden mallin myötä. Auto herättänee varmasti kiinnostusta ja koko komeus kruunataan coupemaisella ilmeellä.

Toki coupemaista fiilistä hamuavien on hyvä muistaa se, että ulkonäkö ei tule yksin. Vahvasti viistoperäinen korimalli näkyy auttamatta mm. takaluukun tilavuudessa, josta sulavat linjat riipaisevat ison määrän litratilavuutta pois. Jos autolla on tarvetta kuskata isoja määriä tavaraa, saattaa käytännöllisyys ajaa ulkonäön edelle. Vaikka Volkswagen T-Cross näyttääkin “vanhanaikaiselta”, se voi olla silti Taigoa käytännöllisempi.

Kaikesta huolimatta Volkswagen Taigo tulee luultavasti ottamaan paikkansa tässä crossovereiden luvatussa maassa halvan hintansa ja keskivertoa paremman ulkonäkönsä ansiosta.