Koeajo: Volkswagen T-Cross – kai näitäkin autoja joku ostaa

Koeajossa on Volkswagen T-Cross, joka on osa Volkswagenin suorastaan jopa turhankin laajaa crossover-mallistoa.

Volkswagen-mallistoon on syntynyt viime vuosien aikana suorastaan uskomaton määrä erilaisia vaihtoehtoja crossovereita tai katumaastureita hakevalle kansanosalle. Vaihtoehtoja on jopa niin paljon, että homma alkaa koettelemaan jo niitä kuuluisia hyvän maun rajoja – etenkin kun kaikki vaihtoehdot alkavat T-kirjaimella, mikä sekin välillä sotkee ymmärrystä entisestään.

Vuonna 2002 saksalaismerkki lanseerasi katumaasturin nimeltä Volkswagen Touareg, jota seurasi viisi vuotta myöhemmin hitusen pienempi ja vähemmän mahtaileva Volkswagen Tiguan. Jälleen pienempi vaihtoehto tuli tarjolle vuonna 2017, kun Volkswagen T-Roc näki päivänvalon, ja vielä hitusen pienempi Volkswagen T-Cross vuonna 2019. Vuonna 2020 kokoelma täydentyi vielä autolla nimeltä Volkswagen Taigo.

Putositko jo kärryiltä? No ei haittaa, sillä seuraavan Volkswagen T-Crossin koeajon ohessa käymme läpi Volkswagenin malliston laajuuden samanlaisuutta.

Ulkoapäin Volkswagen T-Cross näyttää kokoistaan suuremmalta. Aavistuksen neliömäinen muoto tekee autolle maskuliiniset piirteet.

Volkswagen T-Cross vs muu VW-mallisto

Volkswagen T-Cross on ollut markkinoilla vuodesta 2019 asti, ja vuonna 2024 autosta saatiin ensimmäinen facelift. Auto on syntynyt pitkälti isoveljensä Volkswagen T-Rocin vanavedessä. Volkswagen T-Roc kuvastaa myös hyvin sitä, miksi näitä crossover-vaihtoehtoja nykyään tarjoillaan kansalle: T-Roc on noussut kuin varkain Volkswagenin myydyimmäksi malliksi Euroopassa, jopa selvästi Volkswagen Golfia edelle.

Volkswagen T-Rocin ja T-Crossin erot ovat hyvinkin helposti ymmärrettävät. Volkswagen T-Roc perustuu Volkswagen Golfin pohjalevyyn ja Volkswagen T-Cross puolestaan Volkswagen Polon pohjalevyyn. Näin ollen T-Roc on sekä isompi, että kalliimpi versio T-Crossista.

Sisarukset rinnakkain. Vasemmalla valkoinen Volkswagen T-Roc vs Volkswagen T-Cross oikealla mustana.

Crossovereiden suosion pystyy aistimaan hyvin jo Volkswagen-liikkeen aulasta, jossa T-Cross -malleja on esillä peräti kaksin ja T-Rocia yksin kappalein. Volkswagen Taigo oli näyttävästi esillä banderollina, vaan autoa ei aulassa kuitenkaan näkynyt.

Sen sijaan perinteisemmistä vaihtoehdoista Volkswagen Poloa ei ollut näytillä lainkaan, ja Volkswagen Golf sekin vain yhden mallin verran. Vielä 2010-luvulla Golf, Polo ja Passat muodostivat koko Volkswagen-malliston selkärangan, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet.

Pariin otteeseen mainittu Volkswagen Taigo onkin koeajettu toimestamme jo tovi sitten. Volkswagen Taigon paikka mallistossa on taas T-Rocin ja T-Crossin välissä – vieläpä vähän virtaviivaisemmalla ulkoasulla varustettuna. Itse asiassa Volkswagen Taigo perustuukin samalle pohjalevylle T-Crossin kanssa.

Peräpäästä sisarukset eroavat hieman enemmän toisistaan.

Katumaasturi ilman nelivetoa

Volkswagen T-Cross ja Taigo ovat siinäkin mielessä vekkuleita autoja, että niitä ei tarjoilla ollenkaan nelivetoisina – ei edes kalliimpina malleina. Volkswagen T-Rocin voi vuorostaan ottaa nelivetoisena, mutta Nettiauton valikoimasta tehdyt tutkimuksen mukaan noin 90 % autoista on etuvetoisia. Etuvetoiset katumaasturit kiinnostavat siis myös Suomessa, mikä ei oikeastaan yllätä, kun miettii Nissan Qashqain menestyskulkua.

Vastaavasti taas katumaasturivalikoiman huipulla Volkswagen Tiguaneista noin puolet on jo nelivetoisia ja taas Volkswagen Touaregia ei tarjoilla muun kuin nelivedon kera. Porsche Cayennen sisarmallina tunnettu Touareg on yleensä myös varsin ruhtinaallisesti varusteltu, ja myös Tiguaniin on mahdollista saada varustelistalle mukavasti pituutta.

Yksi hyvä paikka tunnistaa “halvalla tehdyt autot” löytyy usein puskureista, joissa sumuvalojen paikat tulpataan umpeen.

Palataan Volkswagen T-Crossiin. Koska auto on Volkswagen Poloon pohjautuva, myös sen imago muistuttaa paljon “poloista”. Tämän imagon voi nähdä mm. auton varustelun tasosta, jossa etenkin niin sanottu hinnat alkaen -malli on kyllä varsin ohuelti varustettu. Sellaisen ostava saa mm. peltivanteet ja manuaali-ilmastoinnit, jotka ovat nykypäivänä jo aika harvinaista herkkua – eivätkä välttämättä syyttä.

Koeajamamme yksilö kantoi kuitenkin Style Edition -varustelupakettia, joka antoi vähän lisärivejä autolle. Siitäkään huolimatta autosta ei voinut oikein puhua hyvin varusteltuna yksilönä. Yläpuolelle jäi toki vielä R-Line -varustetaso, jossa erilaista herkkua saisi vieläkin enemmän, mutta myös hinta alkaa kasvamaan silloin varsin suureksi.

Koeajoauto oli hieman paremmin varusteltu, ja sieltä löytyi mm. automaatti-ilmastinti ja multimedialaite.

Voimalinjoissa ei juuri valittavaa

Nelivetomallin puutteen lisäksi Volkswagen T-Cross -mallistosta puuttuu muutakin yllättävää. Kaikki moottorivaihtoehdot nojaavat hyvin kapeasti bensiinimalleihin. Volkswagen tarjosi mallin lanseerauksen aikana vuosina 2019 ja 2020 myös dieselvaihtoehtoa, mutta nyt kaikki moottorivaihtoehdot rajautuvat bensiiniin. Sähköisiä voimalinjoja näihin autoihin ei ole tarjolla lainkaan, mikä sekin kaventaa mahdollisuuksia.

Volkswagen T-Crossissa oli aavistuksen eksoottinen yhdistelmä: linkkuavain yhdistettynä avaimettomaan järjestelmään. Perinteinen tupakansytkäri toi nostalgisia fiilisiä takavuosilta.

Bensiinimoottorit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Valtaosa vaihtoehdoista on 1,0-litraisia TSI-moottoreita, mutta manuaalivaihteiston kanssa se tarkoittaa 70 kilowatin (95 hevosvoiman) tehoa ja DSG-automaattivaihteistolla 85 kilowatin (115 hevosvoiman) tehoa. R-Line -varusteltuun yksilöön on mahdollista saada myös 1,5-litrainen TSI-moottori 110 kilowatin (150 hevosvoiman) teholla.

Toisin sanoen Volkswagen T-Crossia ei voi juuri räätälöidä omaan tarpeeseen soveltuvaksi, vaan vaihtoehtojen määrä on loppujen lopuksi hyvinkin rajallinen.

Harmaa oli päivän väri Volkswagen T-Crossin sisustassa.

Tila kortilla

Koeajo lähti liikkeelle hieman hassuissa tunnelmissa. Keskimittainen kuljettajamme tuskaili autoon mahtumisen kanssa, sillä pää meinasi kopsahtaa kattoon. Ensimmäiset epäilykset kohdistuivat toki Polon pohjalevyyn, että onko auto sitten oikeasti “näin pieni”, mutta lopulta syyksi paljastui jonkun tekemä källi: penkin säädöt olivat vain viturallaan, ja laskemalla penkkiä korkeussuunnassa alaspäin, matkanteko helpottui.

Se etu näissä katumaastureissa on, että auton korkeahkon maavaran ansiosta autoon kipuaminen on varsin helppoa. Joissakin vähän matalammissa “normaaleissa autoissa” istuimelle joutuu suorastaan laskeutumaan, mikä voi olla vaikeaa esimerkiksi selkäkivulliselle kuljettajalle, mutta Volkswagen T-Crossiin ja sieltä ulos nouseminen on suhteellisen ketterää.

Takapenkillä ei ole juuri ylimääräistä tilaa…

Muuten auto ei juuri tiloilla juhli. Takapenkillä jalkatilat ovat sen verran ahtaat, että siellä ei juuri pidempiä matkoja matkustella kuin korkeintaan lasten kanssa. Toisaalta takakontin pienehkö koko rajoittaa sekin varmasti kiinnostusta lapsiperhearkeen ryntäämistä T-Crossin muodossa.

Takakontin kohdalla pystyy näkemään auton tietynlaisen yksinkertaisuuden. Tästä Volkswagen T-Crossista ei löytynyt sähkötoimista takaluukkua, joka alkaa olla peruskamaa myös halvemman hintaluokan autoissa. Sähköisen avaamisen tai sulkemisen puutteen lisäksi takaluukun sisäkahva oli vähän hankalasti aseteltu, jolloin sitä sai hieman etsiä, että takaluukusta saa edes kunnon otteen luukun kiinnilaittamiseksi.

…kuten ei myöskään tavaratilassa.

Takaluukusta puuttuneet sähköiset avaamiset ja sulkemiset aiheuttivat kaikessa yksinkertaisuudessaan pientä päänvaivaa.

Miltä näytti Volkswagen T-Crossin koeajo?

Volkswagen T-Crossilla ajaminen on suhteellisen kivutonta. Autosta näkee yllättävän hyvin ulos, mikä helpottaa liikkumista. Sen sijaan koeajoautomme 1,0-litrainen TSI-moottori yhdistettynä DSG-vaihteistoon ei antanut edustavinta kuvaa autosta. Vaihdelaatikko tuntui olevan vähän hukassa kaupunkiliikenteessä, ja moneen tilanteeseen mentiin turhan suurella vaihteella, mikä teki ajamisesta melko jurnuttavaa.

Jurnuttavaa oli myös auton rengasmelu, mikä ei toisaalta yllätä. Nämä pienemmän kokoluokan ajoneuvot eivät yleensäkään loista äänieristyksillään, ja lisäksi Volkswagen T-Crossin vähän suurempi rengaskoko varmasti sekin oli aiheuttamassa lisää rengasmelua.

Sivuprofiilista katsottuna Volkswagen T-Cross näyttää ihan hyvältä, etenkin mustassa värissä.

Yksi miinus autolle pitää antaa myös sen polttoainetaloudellisuudesta, joka ei jättänyt kovin hyvää makua suuhun, vaikkakin otantamme oli melko lyhyt. Koeajo suoritettiin puoliksi rauhallisessa ja ruuhkattomassa taajamaliikenteessä, jonka jälkeen matka kävi moottoritien kautta takaisin autoliikkeelle. Keskikulutus rundilla oli yli 7 litraa sadalle kilometrille, joka tuntui aika kovalta auton koko huomioiden.

Tältä näytti Volkswagen T-Crossin ohjaamo.

Takapenkillä matkustavia hemmoiteltiin parilla latauspaikalla ja pienellä lokerolla.

“Kuka näitä ostaa?”

Välillä on hauskaa nähdä miten peräkkäin koeajetut autot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Ennen Volkswagen T-Crossin koeajoa olimme ajaneet Volvo V60:n, joka herätti suurta autokuumetta. Volvo-kuumetta vastaan taistellessa tuli ajateltua, että loppujen lopuksi yllättävän moni koeajettu auto herättää aina jonkinlaista omistamisen halua.

Siinä mielessä olikin hauskaa nähdä, että heti seuraavaksi koeajettu Volkswagen T-Cross vuorostaan ei herättänyt missään vaiheessa minkäänlaista omistushalua. Autossa ei ollut oikeastaan yhtään mitään sellaista, mikä olisi säväyttänyt tai muuten vain ihastuttanut kuljettajaa.

Toki täytyy myöntää sekin, että allekirjoittanut ei ole koskaan syttynyt näille crossover-autoille, etenkään etuvetoisina versioina. Nelivetoisen versiolle voisi löytää vielä jonkinlaista käyttötarvetta talven lumisohjossa, mutta näin etuvetoisena auto näyttäytyy hyvin heikosti omaan käyttööni soveltuvalta.

Toisaalta on hyvä ymmärtää, että tämäntapaiset autot tekevät tällä hetkellä hyvin kauppaansa, vaikka allekirjoittaneen omaan käyttöön ne eivät tunnu soveltuvan lainkaan. Hyviä vaihtoehtoja Volkswagen T-Crossille tarjoaa konsernin sisältä Seat Arona, ja kilpailijoilta mm. Suzuki Vitara ja Opel Mokka.