Auton renkaiden hävittäminen – näin toimii renkaan kierrätysprosessi

Jos nurkissasi lojuu vanhoja auton renkaita, niistä on helppo ja halpa päästä eroon. Näin toimii renkaiden kierrätysprosessi.

Ympäristötietoisuus ja kierrättäminen ovat vahvasti läsnä myös autoilussa. Koeajolle.com on aiemmin kertonut teille mm. jäteöljyjen hävittämisestä ja auton akkujen kierrättämisestä. Tällä kertaa aiheenamme on kuitenkin auton renkaiden kierrättäminen.

Renkaiden kierrättäminen on Suomessa iso bisnes, sillä joka vuosi kierrätykseen menee peräti 6 000 000, eli kuusi miljoonaa henkilöauton rengasta. Painossa mitattuna tämä tarkoittaa noin 60 000 tonnia, eli 60 miljoonaa kiloa renkaita. Kaiken huipuksi tässä kohti puhumme pelkästään henkilöauton renkaista yhden vuoden aikana, joten kierrätettävää todellakin riittää.

Tähän artikkeliin olemme koostaneet erilaisia neuvoja ja vinkkejä aiheesta renkaan kierrättäminen. Lisäksi otamme lyhyen katsauksen renkaan kierrätysprosessiin, sillä kun ymmärtää miten hyvin renkaat kierrätetään ja mitä niistä syntyy kierrätyksen jälkeen, motivaatio hävittää renkaat oikeaoppisesti tuppaa kasvamaan.

Vie renkaat rengasliikkeeseen – älä kaatopaikalle

Kenties tärkein asia auton renkaiden kierrätykseen liittyvissä asioissa on se, ettei renkaita tulisi koskaan heittää normaaliin sekajätteeseen tai viedä kaatopaikalle. Tämäntapainen hävitystapa on yksinkertaisesti huono ja kuormittaa raskaasti ympäristöä.

Sen sijaan oikea paikka käytöstä poistetulle renkaalle löytyy Rengaskierrätyksen vastaanottopisteestä, joita ovat käytännössä renkaita ja rengaspalveluita myyvät rengasliikkeet. Nykyään renkaita myyvien yritysten on pakko järjestää myynnin ohella myös renkaiden kierrätysmahdollisuudet.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että ensinnäkin käytetyt renkaat voidaan palauttaa aina näihin keräyspisteisiin, eli renkaita myyvillä yrityksillä on velvollisuus ottaa renkaat vastaan. Toisena käytännön asiana tähän liittyy maksuttomuus, eli kierrätyspisteet eivät saa periä maksua palautettavista renkaista.

Jos olet hävittämässä renkaita vanteineen, kannattaa sinun tarkistaa etukäteen se, hyväksyykö vanhoja renkaita vastaanottava kierrätysasema tai myyjä myös vanteelliset renkaat kierrätettäviksi. Lähtökohtaisesti vaatimus ottaa renkaita maksutta vastaan koskee vain renkaita, eli vanteet eivät välttämättä kuulu käytäntöön.

Monissa paikoissa vanteelliset renkaat saatetaan kyllä ottaa vastaan, mutta vanteiden poistamisesta saatetaan periä pieni erillinen maksu. Toisaalta jotkin käytettyjä renkaita hyväksyvät palvelupisteet hyväksyvät myös käytettyjä renkaita vanteilla. Irrallaan renkaan vanteet kuuluvat metallinkeräykseen.

Miten Rengaskierrätyksen kierrätysjärjestelmä toimii?

Kierrättämisjärjestelmän rakentaminen vaatii aina vähintäänkin alkuun rahoitusta, jotta kierrättämisestä saadaan tehtyä kannattavaa. Rengaskierrätysjärjestelmän osalta tämä rahoitus on tehty renkaiden oston yhteydessä perittävällä kierrätysmaksulla, joka sisältyy renkaiden hintaan. Kuluttaja ei välttämättä edes tiedä maksavansa kierrätysmaksua, ellei katso kuitista renkaiden hintalapun muodostumista.

Renkaiden kierrätysmaksujärjestelmä mahdollistaa meille kuluttajille helpon tavan päästä eroon vanhoista renkaista, kun renkaat tulevat elinkaarensa päähän. Kierrätysmaksujärjestelmä mahdollistaa lisäksi sen, että vanhat renkaat voidaan kierrättää maksutta.

Renkaiden oston yhteydessä perittävä kierrätysmaksun suuruus vaihtelee rengastyypin ja renkaan koon mukaan. Karkeasti kierrätysmaksu määräytyy siten, että mitä suuremmat renkaat ajoneuvossa on, sitä suurempi on myös renkaiden hintaan kuuluva kierrätysmaksu.

Autoilijan on kuitenkin hyvä muistaa, että mitään “kierrätyspakkoa” Suomessa ei ole. Kukaan ei vaadi sinua tuomaan renkaita kierrätykseen, eikä uusien renkaiden ostaminen vaadi vanhojen antamista vaihdossa. Toisaalta käyttökelvottomia renkaita ei kuitenkaan kannata jemmata tai hamstrata itselleen, sillä niillä ei tee mitään ja ne jäävät omistajansa riesaksi.

Lue myös: Paremmat renkaat eteen vai taakse? Kysymykseen viimein vastaus

Renkaiden kierrätyksen historia Suomessa

Nykyinen suomalainen rengaskierrätysjärjestelmä on ehtinyt olla käytössä jo tovin verran, sillä. käytettyjen renkaiden järjestelmällinen kierrätys aloitettiin Suomessa vuonna 1996. Kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi rengasalan keskeiset toimijat perustivat 31.10.1995 Suomen Rengaskierrätys Oy:n.

Suomen Rengaskierrätys Oy:n osakkaina ovat Autorengasliiton palveluyhtiö ARL-palvelu Oy, Bridgestone Europe NV/SA Suomen Sivuliike, Continental Rengas Oy, Goodyear Finland Oy AB, Nokian Renkaat Oyj ja Suomen Michelin Oy.

Yrityksen tehtäviin kuuluu käytöstä poistettujen renkaiden keräilyn ja hallinnoinnin organisointi, järjestää käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotto ja varastointi, sekä uudelleenkäyttö tai muun järkevä uudelleenhyödyntäminen. Näiden tehtävien ohella yhtiö myös hoitaa valistamis- ja tiedottamistyötä rengaskierrätykseen ja ympäristönsuojeluun liittyen. 

Suomen Rengaskierrätys Oy:n tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan toteuttaa käytöstä poistettujen renkaiden talteenotto ja uudelleenkäyttö mahdollisimman tehokkaalla, tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

Vaikka Suomessa renkaiden kierrätysjärjestelmä on hoidettu edellä kuvatulla tavalla, siitäkin huolimatta renkaiden kierrätyksen käytännön toteutustapa vaihtelee hyvin suuresti maasta riippuen. Siinä missä Suomessa maahantuojat ja valmistajat hoitavat kierrätyksen, näin ei ole kuitenkaan kaikkialla maailmassa.

Milloin renkaat tulee kierrättää?

Moni autoilija pähkäilee usein kysymystä, että mistä kierrätykseen menevän renkaan oikein tunnistaa. Jo elinkaarensa päähän ehtineen renkaan voi tunnistaa useistakin eri yksityiskohdista, mutta kertaamme nämä kaikki nyt tässä artikkelissa.

Kenties kaikista selkein mittari käyttöikänsä ylittäneelle renkaalle löytyy renkaan kulutuspinnasta. Kun urasyvyys on talvirenkaissa, olivat ne sitten kitkarenkaat tai nastarenkaat, 3 millimetriä tai alle, renkaat ovat vaihtokunnossa. Kesärenkaissa sallittu urasyvyys on hieman pienempi, sillä niissä sen tulee olla vähintään 1,6 millimetriä.

Renkaan urasyvyyksistä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että nämä ovat lain määräämiä minimejä. Turvallinen ajaminen vaatii kuitenkin huomattavasti minimiä suuremmat urasyvyydet. Huomaathan myös sen, että kitkarenkaiden käyttö kesällä tai nypityt nastarenkaat eivät nekään ole ominaisuuksiltaan optimaalisia, joten talvirenkaita ei kannata käyttää enää kesällä, vaikka urasyvyys sen sallisikin.

Myös selvästi viallinen tai muuten vain epätasaisesti kulunut rengas on syytä viedä välittömästi kierrätykseen. Näitä ei voi enää koskaan käyttää auton alla liikenteessä, joten rengas kannattaa hävittää suosiolla heti, eikä jättää sitä hamaan tulevaisuuteen.

Urasyvyyden ohella renkaat voi tunnistaa niiden iästä, jonka taas voi laskea renkaan DOT-merkinnästä. Ajan myötä renkaan ominaisuudet heikkenevät vaikka kulutuspintaa olisikin vielä jäljellä. Yli kymmenen vuoden ikäiset renkaat olisi syytä viedä kierrätykseen, vaikka niissä olisikin vielä pintaa jäljellä.

Lue myös: Näin peset renkaat ja vanteet oikein ja huolellisesti ennen varastointia

Miksi renkaat tulee kierrättää ja mihin niitä käytetään?

Hyödyntämällä vanhoja ja käytettyjä renkaita kierrätyksessä voidaan ensinnäkin pienentää renkaista syntyvää jätteen määrää. Luonnollisesti mitä suurempi osa renkaista ja sen materiaaleista saadaan hyötykäyttöön, sitä pienemmäksi jää niiden negatiivinen vaikutus ympäristöön.

Kiitos nykyisen renkaiden kierrätysjärjestelmämme, Suomi on renkaiden kierrätyksessä maailman kärkimaita. Suomessa renkaiden kierrätysaste on erittäin korkea, sillä siinä päästään lähes 100 prosenttiin asti. Lukema on kova jopa Euroopan tasolla, missä valitettavasti moni maa jää auttamatta Suomen jälkeen.

Kierrätetyillä auton renkailla on useita uusiokäyttökohteita, joiden avulla käytetyt renkaat saavat uuden elämän, eivätkä päädy jätteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että renkaita käytetään hyödyksi useissa eri toimialoissa, kuten vaikkapa rakennusalalla tai autoteollisuudessa.

Käytetyt renkaat voivat päätyä esimerkiksi kiviaineksen korvikkeeksi asfalttiin. Tällöin vanhasta renkaasta valmistetaan mursketta tai rouhetta, joka soveltuu käytettäväksi tienpinnoissa sen joustavuuden ja eristävien ominaisuuksien ansiosta. Renkaita saatetaan käyttää myös pihakeinuissa tai autoratojen rengasvalleina.

Luonnollisesti erilaisia renkaita hyödynnetään eri tavoin. Raskaampia renkaita, joita käytetään esimerkiksi raskaissa ajoneuvoissa, ei tarvitse muuttaa uudeksi materiaaliksi lainkaan, jos vain renkaat ovat muuten hyvässä kunnossa. Raskaan kaluston renkaita voidaan pinnoittaa uudestaan, jolloin se soveltuu käytettäväksi renkaana yhä uudelleen.

Yksi keino renkaiden hyödyntämiselle on myös käyttö energianlähteenä, joka tarkoittaa renkaiden polttamista. Etenkin Euroopassa tämä vaihtoehto on nykyään melko yleinen, sillä noin puolet vanhoista kierrätetyistä renkaista päätyvät poltettavaksi ja hyötykäyttöön energian tuotannossa.