Alkuperäinen julkaisu: Inssin osingot -sijoitusblogi
Ajattelin paneutua taloudelliseen ajotapaan sekä keinoihin, joiden avulla keskiverto autoilija voi säästää rahaa polttoainekustannuksissa.
Noin kuukausi sitten kerroin teille inflaatiosta ja miten hintatason nouseminen kiusaa kaikkia suomalaisia tasapuolisesti. Yksi osa artikkelista koski polttoaineen jyrkkää hintatason nousua, joka näkyy väkisinkin kaikkien autoilijoiden lompakoissa. Kahden euron litrahintaa pidettiin pitkään ”ehdottomana kipurajana”, mutta niin siitäkin tultiin vain heittämällä yli, ja vieläpä varsin nopealla aikataululla.
Polttoaineen hintakehitys on ollut pelottavan nopeaa. Viimeisen vuoden aikana hinnat ovat nousseet lähes 50 prosenttia ja kaksi vuotta sitten koronapandemian alkuvaiheessa polttoaine maksoi ennätyksellisen vähän. Voidaan siis puhua jonkinlaisesta ”tsunamiefektistä”, missä aallot vetäytyivät pois ihan vain palatakseen takaisin entistä rajumpana.
Polttoaine on meille kaikille pakollinen paha. Siis ihan kaikille, myös autottomille ja kortittomille. Hyvin monet arkiset asiat perustuvat logistiikkaan, joka taas kulkee aina polttoaineella. Joukkoliikenteet, ruokakauppojen logistiikka, jätehuolto, lämmitys… tässä vain muutamia nimetäkseni. Konkreettisista esimerkeistä Lassila & Tikanoja nosti hiljattain jätteenkuljetusmaksuja 20 prosenttia juuri polttoaineiden hintakasvun myötä.
Tässä artikkelissa ajattelin paneutua taloudelliseen ajotapaan sekä keinoihin, joiden avulla keskiverto autoilija voi säästää rahaa polttoainekustannuksissa. Taloudellinen ajotapa on siinä mielessä hauska juttu, että se ei varsinaisesti maksa mitään, mutta sen avulla voi saada aikaan ihan tuntuvia rahallisia säästöjä.
Mitä on taloudellinen ajotapa?
Taloudellisella ajotavalla pyritään ajamaan mahdollisimman säästävästi. Moni meistä kuvittelee taloudellisen ajotavan olevan sitä, että kunhan ajaa mahdollisimman suurella vaihteella ja pienillä kierroksilla, tällöin auton kulutus on kaikista pienimmillään ja säästö suurimmillaan. Ehkä näinkin, mutta keinoja on myös muitakin.
Ylipäätään taloudellinen ajotapa ei rajoitu vain polttoaineen säästämiseen, vaan siinä otetaan huomioon myös muita kuluja aiheuttavia tekijöitä, kuten vaikkapa renkaiden tai auton jarrujen säästäminen. Mitä rajummin autolla ajaa, sitä kovemmalle renkaat ja vaikkapa jarrupalat joutuvat. Niiden käyttöikä lyhenee, mikä taas tuo autoilulle lisää kustannuksia. Taloudellisella ajotavalla on siis mahdollista vähentää autoilun kuluja monellakin mittarilla.
Taloudellisen ajotavan yleensä oppii melko nopeasti ja sen käyttö vakinaistuu kuin varkain. Ainakaan omalta osaltani en joudu sen suuremmin miettimään sitä, että nyt pitää muistaa ajaa taloudellisesti, vaan homma tulee aika pitkälti selkärangasta.
Harmillisesti taloudellista ajotapaa ei juurikaan opeteta missään, vaan se pitää opetella itsenäisesti. Ainoa paikka missä minulle on opetettu taloudellista ajotapaa elämäni aikana, on ollut ajokortin kakkosvaihe 10 vuotta sitten, jossa heitimme opettajan kanssa 45 minuutin lenkin. Opetus oli kyllä ensiluokkaista, mutta helppoja paikkoja saada vastaavanlaista opetusta ei juurikaan ole.
Paljonko taloudellisella ajotavalla voi säästää?
Otetaan alkuun raakoja faktoja. Nykyautot ovat hyvinkin polttoainetaloudellisia. Mitä uudempi auto sinulla on, sitä todennäköisemmin polttoaineen säästämiseen vaikuttavat asiat on otettu huomioon.
Toinen raaka fakta on myös se, että autojen tekniikan kehittyessä kuljettajan oman ajotavan merkitys pienenee jatkuvasti. Monet nykyautot on varusteltu automaattivaihteistoilla, vakionopeudensäätimillä sekä auton ajotietokoneet muistuttavat taloudellisista asioita. Tekniikan kehittyminen on ehkä syönyt hitusen pohjaa taloudelliselta ajotavalta, eli takavuosien kaltaista suorastaan jäätävän suurta vaikutusta ei enää niin helposti nähdä.
Ennen vanhaan taloudellisella ajotavalla oli helppoa nyhtää kulutuksesta jopa useita litroja sadalla kilometrillä, mutta nyt litran pudottaminen on sekin jo varsin kova juttu. Toisaalta, jos saat pudotettua kulutusta litralla ja ajat vuodessa 15 000 kilometriä, muodostuu 2,2 euron litrahinnalla säästöä jo 330 euroa.
Ei siis ihme, että vinkit kannattaa ottaa talteen ja asiaan kannattaa tutustua. Vaikka itse ajaminen on mennyt viime vuosina helpompaan suuntaan, muita vähän jopa ”ulkopuolisia” kehityskohteita riittää kyllä. Erilaisella välinpitämättömyydellä on helppo kasvattaa autoilun kuluja monessakin mielessä.
Typerä säästövinkki: osta uudempi auto
Pelataan heti alkuun itsestään selvä, sekä samalla vähän typeräkin kortti pois kädestä. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan siis pitää sitä, että uudempi auto on aina vanhaa vastaavaa autoa polttoaineystävällisempi.
Meikäläinen vaihtoi talvella 12-vuotiaan farmarimallin Opel Astran 2-vuotiaaseen farkku-Astraan, ja polttoaineen keskikulutus tipahti tällä siirrolla vähintään litran verran sadalla kilometrillä. Mitä kalliimmaksi polttoaineen hinta nousee, sitä suuremmaksi rahallinen hyöty nousee. Uudemmalla Astralla yksi Espoosta Jyväskylään ja takaisin tehty kotiseutumatka on noin 15 euroa vanhaa autoa halvempi pelkästään polttoaineilla mitattuna.
Tässä kohti keskustelun voisi viedä myös muihin autoilun kuluihin, mutta en sitä tee. Autokauppojen myötä kirjoitin tähän blogiin uuden ja vanhan auton käyttökustannuseroista, joten ei mennä tällä kertaa sen syvemmälle aiheeseen.
Auton vaihto ei tapahtunut aivan sormia napsauttamalla, vaan 10 vuotta tuoreempaan autoon vaihtaminen vaati minulta 13 500 euron välirahaa. Vaikka rahoitin auton omista säästöistäni, summa on silti iso. Sen vuoksi auton vaihtaminen uuteen ei ole aina realistinen vaihtoehto hakea rahallisia säästöjä.
Lue myös: Auton ohjelmoinnilla säästät helposti yli 500 euroa vuodessa polttoainekuluissa!
Miten taloudellisessa ajotavassa kuuluu ajaa?
Vaikka itse ajamisen rooli onkin nykyautoissa vähentynyt, heitetään siitä huolimatta jonkinlaiset niksit pöytään. Kenties se suurin pihvi taloudellisessa ajotavassa piilee siinä, että osaa ennakoida hieman liikenteen tapahtumia. Sen sijaan että tuijotetaan edellä liikkuvan auton takapuskuria, olisi hyvä nähdä mitä muutaman sadan metrin päässä tapahtuu.
Tunnetusti liikkeelle lähteminen on yksi eniten energiaa vaativista toimenpiteistä. Kiihdyttäminen nollasta 60 km/h-nopeuteen on kuluttavampaa, kuin tasainen 80 km/h-nopeudella ajaminen. Välillä näkee kaupunkiliikenteessä sellaisia kavereita, jotka lähtevät liikennevaloista hurjalla kiihdytyksellä, mutta seuraaviin valoihin jarrutetaan voimakkaasti ennen pysähtymistä, jonka jälkeen sama juttu alusta.
Sen sijaan fiksumpaa olisi tehdä rauhallisia liikkeellelähtöjä, ja kun punaiset valot palavat 200 metrin päässä, sinne on turhaa painella kaasu pohjassa kiireellä odottamaan. Fiksumpaa olisi lähestyä punaisia valoja rauhallisesti, sillä optimitilanteessa auto ei ehdi pysähtymään valoihin. Sillä on merkittävä ero kulutuksen kannalta, lähdetkö vihreiden valojen vaihduttua liikkeelle paikoiltaan, vai 10-20 km/h nopeudesta.
Myös ajonopeus vaikuttaa merkittävästi kulutukseen. Siinä on yllättävän iso ero kulutuksen osalta, ajatko maantiellä 80 km/h vai 100 km/h nopeutta. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että alinopeudella ajaminen on yleisen liikennejärjestyksen kannalta huono veto, eli alinopeutta ei kannata ajaa – ainakaan jos ympärillä on paljon muuta liikennettä.
Toinen vähän harmaalla alueella oleva säästövinkki on ajaa maantiellä isompien autojen imussa. Esimerkiksi rekkojen peesissä liikkuessa ilmanvastus on pienempi, mikä näkyy pienempänä kulutuksena. Toisaalta peesissä ajaminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta liian lyhyttä turvaväliä, jolloin polttoainetta säästetään usein liikenneturvallisuuden kustannuksella.
Nykyaikaisten autojen varusteet vähentävät kulutusta
Nykyään kun lähes kaikissa autoissa on jonkinlaiset ajotietokoneet, sieltä kannattaa katsella auton keskikulutuksia. Kun tietokone antaa sinulle lukuja, eli eräänlaista palautetta ajamisesta, on omaa ajoa mukavampi seurata. Joissakin autoissa ajotietokoneet ovat menneet jopa niinkin pitkälle, että sieltä tulee jopa ihan erillisiä vinkkejä taloudelliseen ajamiseen.
Näin on myös omassa Opel Astrassani, joka tarjoilee kuljettajalle oikein mukavan ja tuhdin annoksen erilaista kulutukseen liittyvää dataa. Auto ohjeistaa economy-mittarin avulla taloudellista ajoa, sekä listaa käyttämieni sähkölaitteiden vaikutusta auton kulutukseen. Harvapa meistä tulee miettineeksi sitä, että penkin- tai takalasinlämmittimet nostavat auton kulutusta, samoin kuin tekevät myös pitkien valojen käyttö.
Valoista puheenollen, Astra on varustettu LED-ajovaloautomatiikalla, joka osaa siis melko hyvin itse asettaa ajovalot päälle tai pois tilanteesta riippuen. Päivisin auto kulkee niin sanottujen päiväajovalojen voimin, ellei sitten päädytä hämärään tunneliin tai parkkihalliin, jossa valot kytkeytyvät tietenkin päälle. Samoin jos pidemmillä matkoilla ilta alkaa hämärtymään, auto osaa kytkeä itse valot hämärän tullen päälle. Tämä on silkkaa säästöä.
Opelin kautta pääsin myös kokemaan ensimmäistä kertaa omassa autossani niin sanotus start&stop-järjestelmän, jossa moottori sammuu esimerkiksi liikennevaloissa auton seisoessa tyhjäkäynnillä. Tämä varuste vähentää etenkin ruuhkassa istuessa auton kulutusta merkittävästi.
Niin ja mainittakoon vielä kertaalleen auton moottori, jota itse nimitän vähän ivallisesti ”maitopurkiksi”. Nykyaikaa edustaa vain 1.0-litrainen kolmella sylinterillä käyvä turboahdettu moottori. Pieni moottori kun tarkoittaa nyrkkisäännön mukaan pientä kulutusta.
Omilla valinnoilla voi vaikuttaa kulutukseen
Sukelletaan varusteista kuljettajan tekemiin valintoihin. Ehdinkin jo mainita mm. sähkövarusteiden käytön, jotka lisäävät auton kulutusta. Tämän lisäksi on kuitenkin lukuisia muitakin tekijöitä, joiden valitseminen vai valitsematta jättäminen vaikuttaa auton polttoainetaloudellisuuteen.
Esilämmitystä ja maskisuojia
Talviaikaan auton esilämmitys on kannattava teko, vaikkakin itse lämmitys vaatii energiaa joko sähkön tai polttoaineen muodossa. Kun moottoria on esilämmitetty, auto käynnistyy helpommin ja kevyemmin, sekä polttoaineen kulutus on kylmäkäynnistettyä moottoria pienempää. Sen lisäksi on hitsisti mieluisampaa istua autoon, jota on esilämmitetty ennen käynnistystä.
Toinen talviaikaan liittyvä vinkki on erilaisten maskisuojien käyttö. Yleensä nämä mielletään vain dieselillä ajavien autoilijoiden nikseiksi, mutta minun Opelini kaltaiset pienet bensiinimoottorit nauttivat yhtä lailla maskisuojan tarjoamasta viimasuojasta. Suojalla on vähän samanlaisia vaikutuksia, kuin moottorin esilämmityksellä, eli moottorin käyttöikä kasvaa, polttoaineen kulutus vähenee ja luultavasti hyttiinkin tulee lämpimämpää ilmaa.
Muista huoltaa auto
Tätä ei ehkä äkkiä uskoisi, mutta auton huoltojen laiminlyönti saattaa sekin kasvattaa auton kulutusta. Moottorissa olevien öljyjen tarkoituksena on vähentää moottorissa tapahtuvaa kitkaa, sekä ”syödä” sieltä pois epäpuhtauksia.
Pidemmän päälle moottoriöljyyn tarttuukin erilaisia epäpuhtauksia, minkä vuoksi öljyjä olisi tärkeää vaihtaa uusiin. Epäpuhtaudet öljyssä aiheuttavat ylimääräistä kitkaa, joka taas vaatii moottorilta enemmän, mikä taas näkyy kasvavassa kulutuksessa.
Sama juttu myös erilaisten suodattimien osalta, joiden tarkoituksena on filtteröidä epäpuhtauksia niin ilmasta, kuin myös öljystä ja polttoaineesta. Ajan myötä suodattimet keräävät erilaisia epäpuhtauksia ja ne menevät jopa tukkoon. Moottori joutuu taas kerran koville, kun suodattimet eivät läpäise enää tavaraa toivotulla tavalla.
Renkaissa ei kannata pihistellä
Renkaat ovat näin keväisin usein framilla, ja uusia rengassarjoja ostavan kuluttajan kannattaakin tutkia renkaiden vierintävastuksia. Karkean nyrkkisäännön mukaan kalliimmat renkaat kuluttavat vähemmän polttoainetta, koska niitä on kehitetty tarkemmin ja niistä on pyritty tekemään ympäristöystävällisiä.
Moottori-lehti mittasi kesärengastesteissään, että malliston huonoimman ja parhaimman renkaan välillä oli jopa 15 %:n kulutuseroja. Käytännössä tuon kokoiset erot tarkoittavat noin litraa polttoainetta per 100 kilometriä, ja jos renkaiden elinkaari on 40 000 kilometriä, tulee renkaille pitkässä juoksussa 880 euroa ylimääräistä hintaa. Summa on laskettu 2,2 euron litrahinnalla, ja tässäkin tapauksessa polttoaineen hinnannousu vain kasvattaa lukemia entisestään.
Renkaan merkin lisäksi myös sen koolla on väliä. Luonnollisesti isommat ja leveämmät renkaat kuluttavat lähtökohtaisesti enemmän, eli eksoottisten rengaskokojen käyttö voi näkyä auton kasvavana polttoainekustannuksena.
Renkaissa on paljon muitakin asioita, joita kannattaa pitää silmäillä. Rengaspaineet ovat yksi tapa kasvattaa sekä polttoaineen kulutusta, että lyhtentää renkaiden käyttöikää. Rengaspaineet eivät saisi olla liian pienet, eivätkä toisaalta liian suuretkaan. Niitä rengaspaineita tulisikin valvoa pitkin vuotta, eikä vain renkaanvaihdon yhteydessä, kuten itselläni on pahana ja laiskana tapana tehdä.
Huolta kannattaa pitää myös renkaiden tasapainotuksesta ja nelipyöräsuuntauksesta. Kun nämä asiat ovat niin sanotusti viturallaan, kasvaa renkaisiin kohdistuva rasite, joka kasvattaa niin polttoaineen kulutusta sekä renkaiden kokemaa kulumaa.
Renkaisiin liittyen tässä blogissa on joskus aiemmin esitelty myös säästövinkki, jonka mukaan kustannuksissa voi säästää ostamalla renkaita käytettynä.
Ylimääräinen roju pois autosta
Jatketaan niiden virheiden parissa, johon itse huomaan sortuvani. Kun vaihdoin autoa, se tuli luonnollisesti siivottua kaikenlaisesta irtaimistosta. Vaikka tiedän kaiken ylimääräisen krääsän tuovan autoon ylimääräistä ja kulutusta kasvattavaa painoa, autooni oli vuosien varrella kertynyt jos jonkinlaista turhaa krääsää.
Auton vaihdon myötä siivosinkin ylimääräistä irtaimistoa autostani pois, eivätkä ne ole päätyneet enää uuteen autoon. Auton takakontissa kulki sinänsä ihan asiallistakin tavaraa, kuten työkaluja, lasinpesunestettä, öljyä ja ristikkoavain. Kyseiset roippeet ovat olleet takakontissani varmaan 200 000 kilometrin matkan verran, mutta kertaakaan niitä ei ole tarvinnut. Toisaalta tilanteen tullessa päälle saisin vakuutusyhtiön kautta matkanjatkamispalveluita.
Polttoainetaloudellisuuden kannalta kaikista turmiollisin irtaimisto on kuitenkin suksiboksi, jota en omista. Suksiboksi auton katolla on vähän sama, kuin ajaisit polkupyörällä vastatuuleen sateenvarjo avoimena. Jokainen voi tuntea mielessään sen, miten paljon lujempaa tällöin pitää pyörällä polkea. Sama ilmiö tapahtuu myös suksiboksin kanssa.
Suunnitelmallisuutta ja auton tarpeen haastamista
Loppuun vielä pakko nostaa esille nämä ”asenteelliset” asiat autoiluun liittyen. Tosi moni meistä polttaa ylimääräistä polttoainetta siihen, kun omia ajoja ei kyetä suunnittelemaan huolella.
Monesti ajettuja kilometrejä ja sitä kautta polttoaineen kulutusta voisi vähentää sillä, että esimerkiksi kauppareissut otettaisiin osaksi työ- tai harrastusmatkoja. Etenkin talvisin jokainen moottorin käynnistäminen esilämmityksineen vie paljon energiaa, jolloin yksittäisten autoreissujen tekeminen käy ihan oikeasti lompakon päälle.
Myös erilaisten karttasovellusten käyttö on ollut polttoainetta säästävää. Karttasovellukset laskevat usein kaikista nopeimman ja parhaimman reitin haluttuun paikkaan, ja parhaimmillaan nämä sovellukset ottavat huomioon myös ruuhka-aikoja tai jopa tietöitä sekä kolareita. Allekirjoittanut voi ainakin myöntää, että täällä yhä melko vieraalla pääkaupunkiseudulla Google Maps on käytössä lähes jokaisella ajokerralla.
Nyt kun kevät ja myöhemmin kesä painavat päälle, kannattaa autoilijan haastaa myös omaa autoilun tarvetta. Ainakin meidän perheessämme kauppareissut kohdistuvat mitä ilmeisemmin kesän aikana lähimarkettiin, johon pääsee joko kävellen tai polkupyörällä. Polkupyörä on mitä kustannustehokkain kulkupeli lyhyiden matkojen suorittamiseen.
Viimeisenä oljenkortena nostan esiin kimppakyydit, jotka toimivat usein hyvin. Omalla kohdallani kimppakyytejä on hyödynnetty jälleen kerran Jyväskylän reissuilla, kun takapenkille hyppää rakas veljeni. Säästämme molemmat järjestelyssä rahaa, versus että toinen ajelisi omalla autolla ja toinen seuraisi perässä julkisilla kulkuneuvoilla.
Loppupäätelmät: polttoainetta säästetään asenteilla
Siinäpä tuli kattava lista lukuisia pieniä tekijöitä, jotka vaikuttavat auton polttoainetalouteen. Lähdetään tekemään aiheesta vielä yhteenvetoa.
Koska tekijöitä on paljon, pelkästään yhtä asiaa muuttamalla ei pääse juurikaan minkäänlaiseen lopputulokseen. Tarkoitan tällä sitä, että jos joku päättää jättää vaikkapa jatkossa auton penkinlämmittimiä jatkossa käyttämättä, niin yksinomaan sillä ratkaisulla on aika turhaa odottaa suurta vaikutusta. Etenkin silloin, jos muilla osa-alueilla aiheeseen suhtaudutaan yhä välinpitämättömästi.
Mitä enemmän tässä artikkelissa esiteltyjä keinoja pystyy napsimaan osaksi omaa päivittäistä ajamista, sitä paremmaksi säästöt lopulta koituvat. Tavan oppimisella pääsee hyvin nopeasti ”tuntipalkoille”, sillä jo vuositasolla on mahdollista kerätä jopa satojen eurojen arvoinen hyöty.
Lisäksi mitä korkeammaksi polttoaineen hinta nousee, sitä enemmän vaikutuksia syntyy. Minulla kun on paha epäilys, että polttoaineen hinta tulee jatkossakin kirimään yhä ylöspäin. Tuntuu vähän pahalta myöntää, mutta mahdollisesti alle 2 euron litrahinnat ovat Suomessa nyt historiaa, johon suhtaudutaan samanlaisella nostalgialla kuin vaikkapa markkojen käyttöön. Jonnet ei muista kun bensa maksoi alle kaksi euroa litralta.
Viimeisenä loppukaneettina taloudellinen ajotapa piilee hyvin pitkälle myös omassa asenneilmapiirissä. Jos aiheeseen suhtautuu sillä tavalla, ettei omassa ajotavassa tai -tottumuksessa ole mitään kehitettävää, niin se on vaikea lähtökohta muuttaa yhtään mitään.
Nyt luetuimmat