Pyhimys-Volvo P1800 – elokuvateollisuus teki autosta klassikon

Pyhimys-Volvo, eli P1800 on hyvä osoitus siitä, miten elokuvateollisuuden ja automarkkinoinnin yhteistyö voi parhaimmillaan toimia.

Elokuvat ja tv-sarjat ovat näytelleet vuosikymmenten ajan merkittävää roolia erilaisten tuotteiden ja hyödykkeiden myynnissä. Oikein tehdyn tuotesijoittelun avulla on mahdollista tavoittaa jopa miljoonia ihmisiä, ja joskus onnistunut markkinointiyhteistyö voi kantaa hedelmää jopa vuosikymmenten ajan.

Koeajolle.com on aiemmin esitellyt elokuvateollisuudesta tunnettuja autoja. Näitä ovat mm. Ritari Ässä -sarjasta tuttu KITT, eli Pontiac Trans Am ja Miami Vice -sarjan ikoniset urheiluautot Ferrari Daytona ja Ferrari Testarossa.

Tämän artikkelin päätähti on kuitenkin Volvo P1800, joka päätyi pienen sattumuksen kautta tv-sarjaan nimeltä Pyhimys (The Saint). TV-sarjan ja auton välille syntyi jopa niin tiivis yhtäläisyys, että Suomessa auto sai sen pohjalta kaikkien tunteman lempinimen Pyhimys-Volvo.

Volvo hamuaa urheiluautoihin

Ruotsalaisen Volvon tie tähtiin oli auennut toisen maailmansodan päättymisen myötä. Merkin menestyksen avainasemassa oli tuoteperheen laajuus: Volvo oli ainoa yritys maailmassa, joka valmisti samaan aikaan henkilöautoja, kuorma-autoja, busseja ja jopa traktoreita.

Sodan jälkeinen kasvu teki Volvosta kansainvälisen yrityksen, jolla on toimintaa kaikkialla maailmassa, kaikkien tuotteiden osalta. Kasvu merkitsi nopeasti henkilöstömäärän nelinkertaistamista ja liikevaihdon kymmenkertaistamista. Volvon suurimpia onnistumisia 1940- ja 50-luvuilla oli henkilöauto Volvo PV 444- ja PV 544 -mallit.

Tultaessa 1950-luvun puoliväliin, Volvo hamusi kohti uusia automarkkinoita. Henkilöauton rinnalle olisi mukavaa saada mitat täyttävä urheiluauto. Tarinan mukaan kipinä syttyi vuonna 1953, kun Volvon silloinen johtaja Assar Gabrielsson oli nähnyt Chevroletin uuden urheiluauton Chevrolet Corvetten, josta Volvo sai inspiraation omaan urheiluautoon. Insinööri Erik Quistgaard nimitettiin kehitystiimin johtajaksi.

Jo seuraavana vuonna yleisölle esiteltiin neljä prototyyppiä autosta nimeltä Volvo P1900, josta käytettiin myös markkinointinimeä Volvo Sport. Volvo P1900 oli kaksipaikkainen avoauto, joka perustui osaltaan Volvo PV 444 -malliin. Tuotantoon auto päätyi vasta vuonna 1956.

Vielä tuolloin aika ei ollut kypsä Volvo P1900:lle. Jo seuraavana vuotena Volvon uusi toimitusjohtaja Gunnar Engellau päätti lopettaa P1900:n tuotannon, sillä kysyntä oli vähäistä ja autojen laatu ei täyttänyt Volvon standardeja. Noin vuoden kestäneen tuotannon saldona oli vain 67 kappaletta valmistuneita autoja.

Alun epäonnistuminen Volvo P1900:n kanssa ei lannistanut ruotsalaisia.

Yhden loppu on toisen alku – heti uutta projektia

Nopeat liikkeet Volvolla jatkuivat, sillä uusi urheiluautoprojekti lyötiin vielä samana vuonna käyntiin. Tällä kertaa projektista vastasi Helmer Petterson, joka oli johtanut menestyksekkäästi Volvo PV 444 -projektia. Tavoitteena oli luoda urheiluauto, jolla Volvo voisi kilpailla urheiluautomarkkinoilla niin Euroopassa kuin myös Yhdysvalloissa.

Auton suunnittelusta vastasi Pettersonin poika Pelle Petterson, joka oli tuolloin harjoittelijana italialaisessa suunnitteluyrityksessä Torinossa. Pietro Fruanin suunnitteluyritys toi uudelle Volvolle tuolloin jo läpi lyönyttä italialaista eleganssia automuotoilua. Ensimmäiset prototyypit syntyivät vuosien 1957 ja 1958 välillä.

Seuraavaksi autolle tarvittaisiin valmistaja. Tarinan mukaan Helmar Petterson oli ajanut itse prototyypin Länsi-Saksaan autovalmistaja Karmannin pääkonttorille sillä ajatuksella, että Karmann voisi ottaa hoitaakseen auton rakentamisen. Karmann suhtautui projektiin positiivisesti, ja tuotannon nopeasta aloittamisestakin ehti olla jo puhetta.

Pian Volvon ja Karmannin yhteistyö sai kuitenkin vakavan takaiskun. Volkswagen oli tuolloin Karmannin suurin asiakas mm. Volkswagen Karmann Ghian muodossa. Kansanauto antoi Karmannille rajut vaihtoehdot: jos yhtiö aloittaa yhteistyön Volvon kanssa, Volkswagen lopettaa yhteistyön Karmannin kanssa. Karmann oli pakotettu vetäytymään Volvon yhteistyöstä.

Volvo P1800 kelpasi Suomessa myös poliisiautoksi – toki vain yhden Tarva-auton verran.

Vaikea tilanne meinaa lyödä projektin jäihin

Tässä vaiheessa oli jo hyvin lähellä, ettei Volvon urheiluautoprojektia keskeytetty kokonaan. Projektia varjosti myös se, että Volvo oli ollut yhteydessä myös muihin saksalaisiin yrityksiin, kuten NSU, Drautz ja Hanomag, mutta ketään ei valittu, koska Volvo ei uskonut täyttävänsä tuotannon laadunvalvontastandardeja.

Vaikka Volvo alkoi jo luopua toivosta, Helmar Petterson piti kuitenkin päänsä. Hän hankki taloudellista tukea kahdelta rahoitusyritykseltä aikomuksenaan ostaa komponentit suoraan Volvolta ja markkinoida autoa itse.

Tästä seurasi erikoinen tilanne, jossa Volvo ei kommentoinut toviin mitään urheiluautoprojektiin liittyen, ja monet luulivat projektin jo kuolleen. Myöhemmin prototyypistä annettiin kuitenkin lehdistötiedote kuvan kerä, joka herätti yleisön välittömän kiinnostuksen. Tiedote vauhditti projektia sen verran paljon, että Volvo P1800 esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle tammikuussa 1960 Brysselin autonäyttelyssä.

Samoihin aikoihin Volvo löysi uuden kumppanin Iso-Britanniasta, jossa Jensen Motorsilla olisi puitteet ottaa auton valmistus haltuun. Tuotanto alkoi syyskuussa 1960, jolloin ensimmäiset mallivuoden 1961 yksilöt valmistuivat.

Tekniikan nopeaa kehitystä

Vielä 1960-luvun alussa urheiluautojen tekniikka oli nykymittapuulla mitattuna melko vaatimatonta. Tuotannon ensimmäisinä vuosina Volvo P1800:ssa oli 1,8-litrainen nelisylinterinen B18-bensiinimoottori, josta saatiin aluksi (1961-63) 100 hevosvoimaa. Myöhemmin tehot nousivat 108 hevosvoimaan (1963-65) ja 155 hevosvoimaan (1965-68).

Tuotannon viimeiset vuodet autossa oli uudempi B20-moottori. Tässä tehoa oli 118 hevosvoimaa (1968-69), 130 hevosvoimaa (1969-71) tai 135 hevosvoimaa (1971-73) vuosimallista riippuen. Niin sanottu perusvaihteisto oli neljän vaihteen manuaali. Lisämaksusta autoon sai vielä ylivaihteen tai 3-vaihteisen automaattivaihteiston.

Oli Volvo P1800:ssa myös oman aikakautensa edelläkäymisiä. Volvo P1800 sai kunnian olla yksi ensimmäisistä tuotantoautoista, joka oli varustettu levyjarruilla. Levyjarrut olivat aluksi vain auton etupyörissä, mutta vuodesta 1970 alkaen myös takapyörissä.

Lue myös: Turvavyön käyttöpakko koki ankaraa vastustamista 1970-luvun Suomessa

Hassut nimikäytännöt – P1800, 1800S, 1800E ja 1800ES

Vaikka auton virallinen nimi oli Volvo P1800, nimivariaatioita riitti. Vuonna 1963 nimi muuttui periaatteessa muotoon 1800S, jossa S-kirjain viittasi Ruotsiin (Sverige). Nimimuutos johtui siitä, että tuotanto siirrettiin Jenseniltä pois laatuongelmien vuoksi ja vuodesta 1963 alkaen autot valmistettiin Ruotsissa.

Vuonna 1970 alettiin vuorostaan puhumaan 1800E:stä. E-kirjain viittasi tällä kertaa auton uuteen moottoriin, jossa oli käytössä polttoaineen ruiskutus.

Viimeisin variaatio sai nimen 1800ES, jossa kirjaimet viittasivat sanaan estate, eli farmari. Volvo 1800ES oli aikakaudelle hyvin epätyypillinen shooting brake -malli, joka oli ikään kuin yhdistelmä coupén urheilullisuutta ja farmarin tilavuutta. Viimeisen mallivuoden 1973 aikana Volvo valmistikin ainoastaan 1800ES-mallia.

Roger Moore ja Pyhimys-Volvo

Volvo P1800:n tuotantomallin esittely tapahtui Geneven autonäyttelyssä vuonna 1961. Samassa autonäyttelyssä esiteltiin myös toinen automaailman klassikko, Jaguar E-Type.

Samoihin aikoihin Iso-Britanniassa oli käynnissä uuden tv-sarjan tekeminen. Pyhimys (The Saint) oli brittiläinen vakoojatrilleri, jonka keskiössä oli hahmo nimeltä Simon Templar, jota näytteli Roger Moore. Päähenkilölle tarvittiin tv-sarjaan tietenkin tyylikäs ajoneuvo, ja tuotantoyhtiö lähestyi asiasta ensimmäisenä Jaguaria. Hassua kyllä, mutta Jaguar kieltäytyi tästä kunniasta.

Seuraavaksi tuotantoyhtiö lähestyi Volvoa, joka tarttui mahdollisuuteen välittömästi kiinni. Roger Mooren ajama valkoinen Volvo P1800, päähenkilöön viittaavalla rekisterinumerolla ST1 nousi yhdeksi 1960-luvun tunnetuimmaksi autoksi. Tv-sarja myös vauhditti merkittävästi Volvo P1800:n myyntiä – jopa siinä määrin, että auton lempinimi Pyhimys-Volvo on peruja tästä tv-sarjasta.

Myös Roger Moore nousi isoon rooliin Pyhimys-Volvon kanssa. Tv-sarjassa nähtyjen kohtauksien lisäksi Mooren saattoi nähdä Pyhimys-Volvon ratissa myös ihka-aidossa elämässä, sillä Moore osti myös oman Volvo P1800:n – niin ikään valkoisella värillä.

Volvo P1800:n tuotanto loppuu

Volvolle 1960-luvun loppupuoli oli hyvin merkittävä aikakausi, sillä sen mallisto myllättiin täysin. Pitkän linjan ajoneuvot kuten Volvo Amazon ja Volvo Duett saivat väistyä uuden Volvo 140-sarjan tieltä. Sen sijaan Pyhimys-Volvo piti pintansa aina 1970-luvun alkupuolelle saakka, vaikka sekin joutui kokemaan erilaisia modernisointeja.

Pyhimys-Volvon viimeiseksi vuosimalliksi jäi 1973. Tuotannon loppumiseen oli peräti kolmekin erilaista syytä. Myyntiä olivat ensinnäkin vaikeuttaneet tiukentuneet turva- ja päästömääräykset. Myös jo aiemmin tapahtunut Amazon- ja Duett-mallien tuotannon lopettaminen heikensi P1800:n tuotannon kannattavuutta, sillä autot jakoivat monia yhteisiä osia.

Menestyksestään huolimatta Volvo P1800 ei saanut koskaan varsinaista seuraajaa. Jonkinasteisina seuraajina voidaan pitää Volvo 480– (1986-95) ja Volvo C30-malleja (2006-13), vaikka kumpikaan autoista ei ole varsinaisesti urheiluauto. Molempien autojen takaluukku tuo kuitenkin selvästi mieleen viimeiseksi jääneen Pyhimys-Volvon, eli Volvo 1800 ES:n takaluukun.